Pääsääntöisesti perintöveroa suoritetaan perintönä tai testamentilla peritystä omaisuudesta aina, jos perinnönjättäjä tai perillinen asui kuolinhetkellä Suomessa. Perintövero koituu maksettavaksi myös Suomessa sijaitsevasta kiinteästä omaisuudesta kuten kiinteistöistä. (Perintö ja lahjaverolaki/1995/1392.) Perillisten on suoritettava perintövero (tarkasta summa perintöverolaskuri:lla), ellei ole tehty kirjallista testamenttia tai todistusta siitä, että perilliset ovat testamentin hyväksyneet. Testamentatusta omaisuudesta perintövero jää siis testamentin saajan maksettavaksi. (Perintö ja lahjaverolaki/1990/705.)
Perintöverossa on kuitenkin tiettyjä helpotuksia, eikä perintöveroa tarvitse maksaa esimerkiksi perinnönjättäjän omassa tai hänen perheensä käytössä olleesta tavanomaisesta koti-irtaimistosta sen arvon ollessa enintään 4 000 euroa. (perintö ja lahjaverolaki/2007/1063.) Alle 20 000 euron perinnöstä rintaperillisten ei tarvitse maksaa lainkaan perintöveroa. Tämä tarkoittaa, ettei perunkirjoituksessa tarvitse huomioida kaikkea kotiin kertynyttä käyttötavaraa kuten vaatteita, kodinkoneita tai astioita.
Lataa perintöveroilmoitus sekä 15+ vuokraamisen asiakirjaa syöttämällä asuntosi paikkakunta ja pinta-ala
Vuonna 2018 perintöveroasteikko toimii seuraavalla periaatteella ensimmäisen veroluokan perillisille, eli avo- tai aviopuolisolle, lapsille, vanhemmille ja niin edespäin. Perintöveroa maksetaan esimerkiksi 20 000 – 40 000 euron arvoisesta perinnöstä sen alarajaan, eli 20 000 euroon vain 100€, ja alarajan ylittävästä summasta 7%. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 35 000 euron arvoisesta perinnöstä maksettavaa jää 1050€, eli 7% siitä osuudesta joka ylittää alarajan 20 000 euroa. Veroasteikko on progressiivinen, eli nousee perittävän määrän mukaan. Esimerkiksi 200 000 – 1 000 000 euron perinnöstä veroa koituu maksettavaksi 16%. Esimerkiksi verohallinnon verkkosivustolta löytyy perintöverolaskuri, josta voi tarkistaa arvioidun perintöveron määrän haluamalleen summalle. (Verohallinto 2018).
Perintövero ja asunnon periminen
Asuntoa perittäessä perintövero maksetaan asunnon käyvästä arvosta. Perintövero on pienempi kuin luovutusvoittoero, joten on suositeltavaa maksaa perintövero sen sijaan. Asunnon arvo kannattaakin tämän vuoksi arvioida perunkirjoituksessa mahdollisimman realistisesti. Jos esimerkiksi ensin kuolleen puolison osalta asunnon arvo on jo kartoitettu, sitä ei voi myöhemmin nostaa ja näin siitä joudutaan maksamaan luovutusvoittovero.
Jos leski päätyy myymään ensiksi kuolleen puolison kanssa omistetun asunnon, vaikkapa pienempään asuntoon tai hoitokotiin muuton johdosta, leski saa osuudestaan kauppahinnan oman asunnon luovutusvoiton verovapauden ja vainajan muut perilliset maksavat perintöveron. Vainajan leskellä on myös oikeus eloonjääneen puolison puolisovähennykseen, joka on 60 000 euroa. Jos yhteisomistuksessa olevan asunnon arvo on siis esimerkiksi 120 000 euroa, leski ei ole velvollinen maksamaan lainkaan perintöveroa ja hänestä tulee asunnon yksinomistaja.
Kuolinpesän verotettavasta arvosta voidaan vähentää vähennyskelpoisten velkojen lisäksi esimerkiksi kohtuulliset hautajaiskulut. Vähennyskelpoisia velkoja taas ovat vainajan elinaikaan kohdistuvat, maksamattomat velat kuten asuntovelka, puhelinlasku, luottokorttivelka tai maksamattomat sairauskulut. Lisää aiheesta Täällä.
Perintöveron laskeminen Vero.fi palvelussa
Perintöveroon voi vaikuttaa, mutta siitä tulee huolehtia perittävän vielä eläessä. Jälkipolville voi esimerkiksi testamentissa kirjata legaatteja, joiden turvin alle 20 000 euron perinnöt ovat täysin verovapaita. Perintöverosuunnittelu kannattaa siis aloittaa hyvissä ajoin, sillä siihen ei voi vaikuttaa juurikaan perittävän kuoleman jälkeen.
Voit laskea tarkan summan verohallinnon perintöverolaskuri:lla, paljonko missäkin tilanteessa perintöveroa tulisi maksaa, Täältä.
Palaa tästä vuokraamisen tietopankkiin.