Vuokra-asunnot

Hei siellä! Avaa kaupunkikohtainen asuntosivu nähdäksesi paikkakunnan vapaana olevat vuokra-asunnot.

Vuokra-asunnot Uusimaa

Asunnot Espoo

Espoolle ominaista ovat laajat luontoalueet: merenrannat, saaristo, suojelualueiden erämaat, järviylängön vesistöt. Espoon kulttuurimaisemat, rakennetut ympäristöt ja luontoalueet muodostavat kuin Suomen pienoiskoossa. Lue lisää.

Asunnot Helsinki

Helsinki perustettiin Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1550 Vantaanjoen suulla sijaitsevan Helsinginkosken rannalle. Uuden kaupungin oli tarkoitus kilpailla Suomenlahden vastarannalla sijaitsevan Tallinnan kanssa Venäjän kaupasta. Lue lisää.

Asunnot Vantaa

Vantaan alueella on asuttu hyvin kauan. Asutuksesta on löydetty jäänteitä, jotka ovat jopa 7000 vuotta vanhoja. Nykyinen Vantaa on syntynyt entisen Helsingin pitäjän alueelle. Helsingin pitäjän historia ulottuu 1300-luvulle asti. Lue lisää.

Vuokra-asunnot Etelä-Karjala

Asunnot Lappeenranta

Lappeenranta arvioitiin vuonna 2009 Suomen suurten kaupunkien vertailussa imagoltaan neljänneksi parhaaksi. Vuoden 2008 tutkimuksessa Lappeenranta arvioitiin viidenneksi.[7] Elinkeinoelämän edustajille vuonna 2011 tehdyssä kyselyssä Lappeenranta sijoittui imagoltaan 17. kaikkiaan 34 suomalaisen kaupungin joukosta. Lue lisää.

Vuokra-asunnot Keski-Suomi

Asunnot Jyväskylä

Kompaktissa Jyväskylän kaupungissa lähes kaikki on kävely- tai pyöräilyetäisyydellä. Intohimoisille liikkujille on tarjolla paljon liikuntamahdollisuuksia ja tapahtumia, oli kyse sitten huippu-urheilusta tai kuntoliikunnasta.. Lue lisää.

Vuokra-asunnot Kymenlaakso

Asunnot Kouvola

Hyvien kulkuyhteyksien varrella sijaitseva Kouvola on kehittyvä maakuntakeskus, jossa yhdistyvät monimuotoinen kaupunkiympäristö ja elävä maaseutu. Oman leimansa kaupunkiin tuovat sen läpi virtaava Kymijoki sekä ympärillä levittäytyvä luonto lukuisine järvineen. Lue lisää.

Vuokra-asunnot Pirkanmaa

Asunnot Tampere

Asukkaista on naisia hieman yli puolet. Yli 15-vuotiaita koululaisia ja opiskelijoita kaupungin väestöstä oli yli 21 800 (v. 2017). Tamperelaiset ovat koulutettua väkeä: 15 vuotta täyttäneestä väestöstä yli kolme neljästä (78 %) on suorittanut perusasteen jälkeisiä tutkintoja. Lue lisää.

Vuokra-asunnot Pohjanmaa

Asunnot Vaasa

Vaasassa energia on positiivista virtaa, joka näkyy paitsi elinkeinoelämässä myös ihmisten arjessa ja kaupungin kehittymisenä. Pohjolan energiapääkaupunki on ainutlaatuinen yhdistelmä modernia kansainvälisyyttä, nuorta intoa, innovatiivista osaamista ja herkkää rauhaa. Lue lisää.

Vuokra-asunnot Pohjois-Karjala

Asunnot Joensuu

Joensuun kaupungin alueella asuu noin 77 000 ihmistä. Joensuu on asukasluvultaan Suomen 12. suurin kaupunki. Joensuu on Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa. Lue lisää.

Vuokra-asunnot Pohjois-Pohjanmaa

Asunnot Oulu

Terva- ja lohikaupungista Oulu on kehittynyt vetovoimaiseksi osaamiskeskukseksi. Oulun kaupunkiseudun monipuolinen ja kansainvälinen elinkeinoelämä sekä vahva talous ja yhteistyökulttuuri luovat kasvualustan uudelle yritystoiminnalle. Lue lisää.

Vuokra-asunnot Pohjois-Savo

Asunnot Kuopio

Kuopion väkiluku on noin 120 000, ja sen pinta-ala on 4 326,35 km², josta 1 085,34 km² on vesistöjä. Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla Pohjois-Savon maakunnassa. Lue lisää.

Vuokra-asunnot Varsinais-Suomi

Asunnot Turku

Turku ympäristökuntineen on vireä Itämeren alueen kasvukeskus. Monipuolinen elinkeinorakenne, dynaamiset yritykset, korkealuokkainen koulutus-, kulttuuri- ja palvelutarjonta sekä kaunis saaristo muodostavat Turussa vetovoimaisen yhdistelmän. Lue lisää.

Vuokra-asunnot Satakunta

Asunnot Pori

Pori, joka sijaitsee Kokemäenjoen suulla Selkämeren rannikolla Satakunnan maakunnassa, on yksi Suomen kaupungeista. Kaupungin väkiluku on ollut viime vuosina kuntaliitoksien myötä nousussa ja kaupungissa asui 31. joulukuuta 2020 83 693 asukasta. Lue lisää.

Lataa vuokranantajaopas sekä 15+ vuokraamisen asiakirjaa syöttämällä asuntosi paikkakunta ja pinta-ala

Lataamalla hyväksyn rekisteriselosteen

cover

Palaa tästä vuokraamisen tietopankkiin.

Vuokraamisen tietopankki sisältää vuokrasuhteen aikaisia asiakirjoja, kallisarvoisia vinkkejä asunnon vuokraamiseen, verotuksellista asiaa sekä paljon muuta! Tämän tietopankin on tuottanut Fiksuvuokraus.fi ©

Vuokraamisen tietopankki – Kohteen hankinta

Asuntosijoittaminen

Sijoitusasunto on nimensä mukaisesti sijoitus, eli sen tarkoitus on tuottaa voittoa omistajalle. Tästä johtuen aloittelevan asuntosijoittajan on hyvä ymmärtää seikkoja, jotka liittyvät sijoitusasunnon valintakriteereihin – ja kuinka ne eroavat oman asunnon valintakriteereistä.

Vuokratuottolaskuri

Fiksuvuokraus- Vuokratuottolaskuri © laskee sinulle, kuinka paljon asuntosijoituksesi voisi tuottaa vuokratuottoa. Syötä laskuriimme asunnon vuokra, hoitovastike, velaton hinta sekä varainsiirtovero, niin saat tarkan lukeman vuokratuotosta prosentteina. Laskuri on suunniteltu jokaisen vuokranantajan käyttöön, joten se ei vaadi excelin erityisosaamista.

Vuokraamisen tietopankki – Asunnon vuokraaminen

Asunnon vuokraus

Asunnon vuokraamiseen sisältyy paljon eri vaiheita asunnon markkinoinnista vuokralaiskandidaattien haastatteluun, asuntonäytön aikatauluttamiseen ja järjestämiseen, luottotietojen tarkistamiseen ja taustojen selvittämiseen sekä vuokrasopimuksen laatimiseen.

Vuokrasopimuksen laatiminen

Vuokrasopimus itsessään ei ole vaikea laadittava, vaan sitä tärkempää on, että vuokrasopimus on kaiken kattava ja ajantasalla asuinhuoneenvuokralain kanssa. Sopimus, jossa on otettu kaikki huomioon, on paras turva vuokrasuhteelle mahdollisia riitatilanteita varten.

Vuokrasopimuspohja

Lataa täältä vuokrasopimuspohjamme ilmaiseksi.

Lataa vuokranantajaopas sekä 15+ vuokraamisen asiakirjaa syöttämällä asuntosi paikkakunta ja pinta-ala

Lataamalla hyväksyn rekisteriselosteen

cover

Vuokraamisen tietopankki – Vuokrasuhteen jälkeen

Vuokrasopimuksen päättyminen

Ajoittain eteen tulee tilanteita, joissa vuokralainen vaihtuu. Tavallisesti kyseessä on tällöin vuokralaisen muuttuneet tarpeet asunnon koon, varustelun tai sijainnin osalta, jolloin vuokralainen muuttaa toisaalle ja näin ollen irtisanoo vuokrasopimuksen. Joskus voi kuitenkin olla myös niin, että asuinhuoneiston omistaja, eli vuokranantaja, tarvitsee huoneistoaan muuhun käyttöön. Tällöin voi tulla kyseeseen vuokralaisen irtisanominen.

Vuokraamisen tietopankki – Asunnonhakijalle

Vuokra-asunnot

Unelmoitko uudesta kodista? Asunnon hakeminen on nyt helpompaa kuin koskaan! Tutustu Fiksuvuokrauksessa oleviin vapaisiin vuokra-asuntoihin ja varaa esittelyaika 1 minuutissa jo tänään. Halutessasi voit tutustua asuntoihin myös Oikotiellä tai Vuokraovessa.

Tällä hetkellä asuntoja löytyy enimmäkseen Espoosta, Tampereelta, Helsingistä, Vantaalta, Jyväskylästä, Oulusta, Vaasasta, Turusta, Porista, Kuopiosta, Kouvolasta, Joensuusta sekä Lappeenrannasta.

Asuinhuoneenvuokralaki

AHVL, eli asuinhuoneenvuokralaki, eli laki asuinhuoneiston vuokrauksesta. Kyseessä on siis laki, jossa säädetään huoneiston vuokraukseen liittyvistä pelisäännöistä. Tämän artikkelin ei ole tarkoituskaan olla kaikenkattava katsaus kyseiseen lakiin, vaan ennemminkin muutama nosto meidän mielestämme olennaisimmista kohdista.

AHVL – Osa I

Vuokrasopimuksen kesto

Vuokrasopimus on määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi, jollei muuta ole sovittu tai sovita taikka muusta laista muuta johdu. Jos vuokrasuhteesta sovitaan useammin kuin kahdesti peräkkäin saman vuokralaisen kanssa enintään kolmen kuukauden määräajaksi, vuokrasopimus on määräaikaa koskevasta ehdosta huolimatta toistaiseksi voimassa oleva.

Lataa ahvl säännökset sekä 15+ vuokraamisen asiakirjaa syöttämällä asuntosi paikkakunta ja pinta-ala

Lataamalla hyväksyn rekisteriselosteen

cover

Vakuus asuinhuoneiston vuokrasuhteessa

Kohtuullisen vakuuden asettamisesta sen vahingon varalle, että sopijapuoli ei täytä velvoitteitaan, voidaan sopia. Jos vakuutta ei sovitussa ajassa aseteta, on sopijapuolella, jonka hyväksi vakuus on sovittu asetettavaksi, oikeus purkaa sopimus. Oikeutta purkaa sopimus ei kuitenkaan ole, jos vakuus on asetettu ennen purkamisilmoituksen tiedoksisaamista. Voit lukea lisää usein takuuvuokranakin tunnettuun vakuuteen täältä.

Puolisoiden vastuu asuinhuoneiston vuokrasopimuksesta

Aviopuolisot ja henkilöt, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa, (puolisot) vastaavat yhteisvastuullisesti vuokrasopimuksesta johtuvista velvoitteista, jos he asuvat yhdessä vuokraamassaan tai toisen puolison vuokraamassa huoneistossa.

Asuinhuoneiston hallintaan saaminen ja sen viivästyminen

Vuokranantajan on pidettävä huoneisto vuokralaisen saatavana sinä päivänä, jona vuokralaisella on oikeus saada se hallintaansa.

Asuinhuoneiston luovuttaminen toisen käytettäväksi

Vuokralainen saa käyttää asuinhuoneistoa omana tai yhteisenä asuntona puolisonsa ja perheeseen kuuluvien lasten kanssa. Jollei siitä aiheudu vuokranantajalle huomattavaa haittaa tai häiriötä, vuokralainen saa käyttää huoneistoa yhteisenä asuntona myös lähisukulaisensa ja puolisonsa lähisukulaisen kanssa taikka luovuttaa alivuokrauksena tai muutoin enintään puolet huoneistosta toisen käytettäväksi asumiseen.

Muussa tapauksessa vuokralainen ei saa ilman vuokrasopimuksessa olevaa suostumusta tai vuokranantajan erikseen antamaa lupaa luovuttaa huoneistoa tai sen osaa toisen käytettäväksi.

Asuinhuoneiston kunto ja sen puutteellisuus

Huoneiston on vuokrasuhteen alkaessa ja sen aikana oltava sellaisessa kunnossa kuin vuokralainen huoneiston iän, alueen huoneistokannan ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella voi vaatia, jollei muusta kunnosta ole sovittu. Sopia voidaan myös siitä, että vuokralainen huolehtii vuokrasuhteen johdosta vuokralaisen käytössä olevien tilojen ja laitteiden kunnossapidosta tai kiinteistölle kuuluvista velvoitteista.

AHVL – Osa II

Korjaus- ja muutostyöt sekä hoitotoimenpiteet

Vuokranantaja ja vuokralainen voivat sopia huoneistossa suoritettavista korjaus- tai muutostöistä taikka hoitotoimenpiteistä. Vuokralaisella ei ole oikeutta suorittaa ilman vuokranantajan lupaa huoneistossa muuta korjaus- tai muutostyötä kuin 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun puutteellisuuden korjaamiseksi. Vuokralaisella on kuitenkin aina oikeus ryhtyä toimenpiteisiin huoneistoa koskevan välittömän vahingon estämiseksi tai rajoittamiseksi.

Vuokranantajan oikeus päästä asuinhuoneistoon

Huoneiston kunnon ja hoidon valvomista varten vuokralaisen on viivytyksettä sopivana aikana päästettävä vuokranantaja huoneistoon.

Jos huoneisto on tarkoitus myydä tai se on uudelleen vuokrattavissa, vuokranantajalla on oikeus näyttää huoneistoa vuokranantajalle ja vuokralaiselle sopivana aikana.

Vuokralaisen ilmoittamisvelvollisuus

Vuokralaisen on viipymättä ilmoitettava vuokranantajalle huoneiston vahingoittumisesta tai sellaisesta puutteellisuudesta, jonka korjaamisesta vuokranantaja on vastuussa. Ilmoitus on tehtävä heti, jos korjaus on vahingon suurenemisen estämiseksi suoritettava viipymättä.

Jos huoneisto jätetään käyttämättä pitkäksi aikaa, vuokralaisen on ilmoitettava siitä vuokranantajalle ja varattava tälle mahdollisuus päästä huoneistoon.

Vuokralaisen vastuu asuinhuoneiston vahingoittumisesta

Vuokralaisen on hoidettava huoneistoa huolellisesti. Vuokralainen ei ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta, joka aiheutuu huoneiston käyttämisestä vuokrasopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen, jos vuokranantaja on vastuussa huoneiston kunnosta ja kunnossapidosta.

Vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka vuokralainen tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa huoneistolle.

AHVL – Osa III

Yhteiselämän tai yhteisen asumisen lopettamisen ja avioeron vaikutus huoneiston vuokrasuhteeseen

Jos aviopuolisot ovat vuokranneet tai toinen heistä on vuokrannut yhteisenä kotina käytettävän huoneiston, tuomioistuin voi määrätessään heidän yhteiselämänsä lopetettavaksi tai tuomitessaan heidät avioeroon samalla määrätä sen aviopuolison, joka enemmän on asunnon tarpeessa, jatkamaan vuokrasuhdetta ja vapauttaa toisen aviopuolison vuokrasuhteesta taikka vapauttaa molemmat aviopuolisot vuokrasuhteesta.

Vuokralaisen irtisanomissuoja toistaiseksi voimassa olevassa vuokrasuhteessa

Tuomioistuimen on vuokralaisen vaatimuksesta julistettava vuokranantajan suorittama irtisanominen tehottomaksi, jos:

1) irtisanomisen perusteena on vuokran tai vuokran määräytymistä koskevan ehdon tarkistaminen ja pyydettyä vuokraa tai vuokran määräytymistä koskevaa ehtoa olisi 30 §:n perusteella pidettävä kohtuuttomana; tai

2) irtisanomista on vuokralaisen olosuhteet huomioon ottaen pidettävä muutoin kohtuuttomana eikä irtisanomiseen ole hyväksyttävää syytä.

Vuokralaisen oikeus purkaa vuokrasopimus

Vuokralaisella on oikeus heti purkaa vuokrasopimus, jos vuokralaisen, hänen kotiväkeensä kuuluvan tai vuokralaisen palveluksessa olevan terveydelle aiheutuu ilmeistä vaaraa huoneiston käyttämisestä sopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen.

Muuttopäivä vuokrasopimuksen päätyttyä

Muuttopäivä on vuokrasopimuksen päättymisen jälkeinen arkipäivä. Muuttopäivänä vuokralaisen on jätettävä puolet asuinhuoneistoa vuokranantajan käytettäväksi sekä seuraavana päivänä luovutettava huoneisto kokonaan vuokranantajan hallintaan.

Yhteenveto

AHVL on pitkä, mutta ei monimutkainen. Laissa on kirjattuna selkeät pelisäännöt asunnon vuokraukselle, ja molemmilla osapuolilla on sekä oikeuksia, että velvollisuuksia. Jos jaksoit lukea näin pitkälle, olet jo vahvoilla. Jos kuitenkin intoa riittää, niin artikkelin alussa on linkki lakiin kokonaisuudessaan. Jos taas haluat syventyä johonkin tiettyyn kohtaan lakia tarkemmin, niin selaa toki blogiamme. Se on täynnä hyödyllistä tietoa sinulle, olitpa sitten vuokranantaja tai vuokralainen.

Palaa tästä vuokraamisen tietopankkiin.

Vuokran korottaminen

Vuokran korottaminen on tyypillinen ja tarpeellinen osa vuokranantajana olemista, mutta siihen liittyy tietyt pelisäännöt eikä se aina ole välttämättä edes kannattavaa. Tässä artikkelissa käydään läpi kuinka paljon vuokraa voi korottaa, millä perustein vuokraa voi korottaa ja milloin voi olla parempi jättää korottamatta.

Vuokran korottaminen sovitun mukaisesti

Vuokran korottaminen ei voi tapahtua yksipuolisesti. Eli niin, että vuokranantaja ilman perusteita ilmoittaa summanmutikassa päättämänsä korotussumman vuokralaiselle ja odottaa tämän maksavan kiltisti. On kuitenkin tietysti niin, että vuokrat yleisesti ottaen nousevat ennemmin kuin laskevat, joten 10 vuotta sitten solmittu vuokrasopimus ei todennäköisesti ole enää vuokran suuruuden osalta markkinahintainen, jos vuokraa ei kertaakaan ole korotettu.

Lataa korotusilmoitus sekä 15+ vuokraamisen asiakirjaa syöttämällä asuntosi paikkakunta ja pinta-ala

Lataamalla hyväksyn rekisteriselosteen

cover

Vuokran korottaminen tulevaisuudessa on sovittava jo vuokrasopimusta tehdessä. Sillä vuokran korotusta koskevat ehdot on määriteltävä siinä, jos vuokraa halutaan korottaa vuokrasuhteen aikana ilman erillistä sopimista. Vuokrasopimuksen tekemiseen löydät ohjeita täältä. Sopimukseen voidaan määritellä jokin kohtuullinen ja hyvin yksilöity vuokran korottamisperuste. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaisiin indekseihin kuten elinkustannusindeksiin sidotut korotukset tai prosentuaaliset korotukset.

Kohtuullinen vuokran korottaminen onkin sitten hieman tulkinnanvaraisempaa. Mutta yleisesti ottaen voidaan sanoa, että normaalioloissa vuotuinen korotus on oltava ehdottomasti alle 7%, yleensä melko huomattavastikin vähemmän. On siis kannattavaa miettiä tarkkaan millä perusteella haluaa vuokraansa tarkistaa ennen kuin kirjaa tämän vuokrasopimukseen. Jos kirjausta ei ole, se on huono tai ei korota vuokraa vaikkapa kymmeneen vuoteen, vaikka mahdollisuus olisi, niin itku ei auta markkinoilla, jos vuokrataso jää jälkeen markkinavuokrista.

Vuokran korottaminen ei aina kannata

Nyt kun olemme käyneet läpi, miten vuokran korottaminen tapahtuu ja kuinka paljon sitä voi korottaa, onkin aika tunnustaa, ettei vuokraa aina edes välttämättä kannata korottaa, vaikka siihen olisi mahdollisuuskin. Vuokranantaja voi korottaa vuokraa takautuvasti jopa kolmen vuoden ajalta, jos vuokran korotusperuste ja -ajankohta ovat yksiselitteisesti kirjattu vuokrasopimukseen. Vuokran korottamiselle ei siis välttämättä ole heti ensimmäisenä tai toisenakaan vuonna mikään hoppu. Riippuen vuokramarkkinatilanteesta, voi käydä nimittäin niin, että vuokralainen alkaa katselemaan vaihtoehtoja asumisen kallistuessa vuosi vuodelta.

Valmiiksi kalliilla alueilla, kuten kasvukeskuksissa, voi muutaman prosentin korotus parin vuoden ajan kumuloituessaan aiheuttaa jo salijäsenyyden tai viikon ruokaostosten kokoisen loven vuokralaisen lompakkoon. Joskus saattaa siis olla parempi idea jättää vuokraa korottamatta, jotta hyväksi ja luotettavaksi todettu vuokralainen mielellään pysyy asunnossasi. Tällöin ei olisi varmasti ollenkaan haitaksi, jos ilmoittaa vuokralaiselle, ettei aio korottaa vuokraa tänä vuonna. Parhaassa tapauksessa vuokralaisesta voi tuntua siltä, että hän säästää rahaa asuessaan juuri sinun asunnossasi.

Palaa tästä vuokraamisen tietopankkiin.

Vuokratulojen verotus

Kun huoneiston omistaja päättää vuokrata asuntonsa vuokralaiselle, hänen tulee tutustua termiin ”vuokratulojen verotus”. Vuokralainen maksaa vuokranantajalle vuokraa ja näin ollen vuokranantaja saa vuokratuloja. Nämä ovat veronalaista, pääomatuloksi laskettavaa, tuloa. Nettovuokratuloista maksetaan veroja 30% 30 000 euroon asti ja 34% sen ylittävältä osuudelta. Tähän asti useimmille asiat ovat melko selkeitä, mutta hieman monimutkaisemmaksi asia muuttuu, kun otetaan huomioon se, että näistä tuloista on mahdollista tehdä tiettyjä vähennyksiä ja näin ollen maksaa vähemmän veroja. Tässä artikkelissa neuvomme kuinka lasket paljonko sinun pitää maksaa, ja mitä voit vähentää.

Lataa vuokranantajaopas sekä 15+ vuokraamisen asiakirjaa syöttämällä asuntosi paikkakunta ja pinta-ala

Lataamalla hyväksyn rekisteriselosteen

cover

Hoitovastike, pääomavastike ja vesimaksut

Avainsana tässä on siis nettovuokratulot. Bruttovuokratuloista voi vähentää verotuksessa siis tulojen hankkimisesta, eli vuokraustoiminnasta aiheutuneet kulut. Esimerkiksi hoitovastikkeen saa vähentää suoraan kokonaan, joka voi olla isohkokin summa. Jopa pääomavastikkeen saa vähentää, jos se on tuloutettu asunto-osakeyhtiön kirjanpidossa. Jos vastike on rahastoitu, sitä ei voi vähentää. Vesimaksut voi myös vähentää vuokratulon verotuksessa.

Remontit ja vuokratulojen verotus

Remontteja on periaatteessa kahta erilaista: vuosikorjauksia ja perusparannuksia. Vuosikorjaus on toimenpide, jolla asunnosta tehdään kunnoltaan alkuperäistä vastaava esimerkiksi maalaamalla seiniä tai vaihtamalla keittiökaapin ovet. Perusparannuksella taas tarkoitetaan huoneiston tason tai laajuuden parantamista alkuperäiseen nähden. Esimerkiksi asentamalla parvekelasit tai parempi sähköjärjestelmä.

Molemmista aiheutuneita kuluja voi vähentää vuokratulon verotuksessa, mutta ei heti asunnon hankkimisen jälkeen ennen ensimmäistä vuokralaista. Asunnon täytyy olla joko vuokrattuna remonttikulujen syntyessä, tai remontin voi tehdä kahden eri vuokralaisen välissä, toisen lähdettyä ennen kuin huoneisto vuokrataan uudelleen.

Vuosikorjauskulut voi vähentää sinä vuonna, kun kulut on maksettu. Perusparannuskulut voit vähentää vuosittaisina poistoina tai vasta myydessäsi asunnon. Tarkempia ohjeita liittyen näihin vähennyksiin voit lukea täältä.

Muut vähennykset ja vuokratulojen verotus

Lisäksi vuokratulon verotusta pohtiessa kannattaa ottaa huomioon mahdolliset sijoitusasuntoa varten otetun lainan korot, irtaimen omaisuuden hankintakulut tai jos huoneisto on vuokrattu kalustettuna. Jos otat lainaa, jolla hankit sijoitusasunnon, kyseessä ei ole asuntolaina vaan tulonhankkimislaina (varmista, että lainasopimuksessasi myös lukee näin). Jos annat omistamasi asunnon vuokralle, saat vähentää pääomatuloista asuntoon liittyvän velan korot tulonhankkimisvelan korkoina. Lisäksi voit vähentää lainan sivukulut (esimerkiksi toimituskulut).

Jos taas hankit vuokralla olevaan huoneistoosi irtainta omaisuutta voit vähentää myös ne kulut. Jos irtaimen omaisuuden hankintahinta ylittää 1 000 euroa, voit vähentää hinnan vuokratulosta 25 %:n vuosittaisina poistoina. Voit tehdä poiston vain, jos irtaimen omaisuuden taloudellinen käyttöaika ylittää 3 vuotta. Jos taas hankintahinta on alle 1000 euroa, tai taloudellinen käyttöaika on enintään 1000 euroa, tulee kulut vähentää kerralla vuosikuluina.

Jos koko huoneisto on vuokrattu kalustettuna, eikä näiden kalusteiden hankintahinnoista ole olemassa varsinaista selvitystä, voit vähentää verotuksessa yksiöstä tai huoneesta enintään 40 euroa kuukaudessa ja sitä suuremmasta huoneistosta enintään 60 euroa kuukaudessa.

Palaa tästä vuokraamisen tietopankkiin.

Asunnon irtisanomisilmoitus

Tavanomainen vuokrasuhteen päättymissyy on vuokralaisen irtisanoutuminen asunnosta. Vuokralaisen ei tarvitse esittää perusteltuja irtisanoutumisen syitä, mutta vuokrasopimus tulee lain mukaan irtisanoa kirjallisesti sekä asunnon irtisanomisilmoitus toimittaa vastaanottajalle todisteellisesti.

Todisteellisella toimittamisella tarkoitetaan sitä, että irtisanomisilmoituksen vastaanottaminen voidaan varmistaa. Pelkkä lähetetty sähköposti ei siis kelpaa, kuten ei myöskään kirjattu kirje tai postiluukusta tiputettu ilmoitus. Vuokra-asunto tulee irtisanoa aina kirjallisesti molempien allekirjoituksineen – vuokralaisen ja vuokranantajan toimesta.

Lataa irtisanomisilmoitus sekä 15+ vuokraamisen asiakirjaa syöttämällä asuntosi paikkakunta ja pinta-ala

Lataamalla hyväksyn rekisteriselosteen

cover

Vuokra-asunnon irtisanomisilmoitus

Vuokralaisen irtisanomisaika on yksi täysi kalenterikuukausi, esimerkiksi tammikuun kolmantena päivänä irtisanotun asunnon asumisoikeus päättyy näin ollen helmikuun viimeisenä päivänä. Määräaikainen vuokrasopimus taas päättyy sopimuksen viimeiseen päivään ilman erillistä irtisanomista, ellei määräaikaisuutta jatketa. Määräaikaisen vuokrasopimuksen voi purkaa kesken sopimuskauden vain poikkeustapauksissa, kuten vuokralaisen välttämättömän toiselle paikkakunnalle muuton tai vuokranantajan äkillisen vuokrattavan asunnon käyttötarpeen vuoksi – eli toisin sanoen tilanteissa joita ei sopimusta tehdessä voitu ennakoida.

Irtisanomisperusteet

Vuokranantaja voi irtisanoa vuokrattavan asunnon esimerkiksi tarvitseassaan asunnon omaan tai sukulaisensa käyttöön. Jos vuokrasuhde on kestänyt yli vuoden, on irtisanomisaika kuusi kalenterikuukautta vuokranantajan irtisanoessa sopimuksen. Jos vuokrasuhde on lyhyempi, irtisanomisaika on kolme kalenterikuukautta – vuokralaiselle taataan näin riittävä aika uuden asunnon hankinnalle. Vuokrasopimuksen laiminlyöminen eli sopimusrikkomus antaa vuokranantajalle kuitenkin oikeuden päättää vuokrasuhde ennen irtisanomisajan täyttymistä. Vuokrasopimuksen purkaminen edellyttää lähtökohtaisesti kuitenkin aiemmin annettua varoitusta. Esimerkiksi vuokranmaksun laiminlyönti pidemmältä ajalta tai vaikkapa asunnon luovuttaminen vuokrasopimuksen ulkopuoliseen käyttöön ovat syitä, jotka oikeuttavat sopimuksen purkuun välittömästi.

Palaa tästä vuokraamisen tietopankkiin.

Elinkustannusindeksi

Elinkustannusindeksi on kuluttajahintaindeksin synonyymi, eli kuluttajien tavaroista ja palveluista maksaman hintatason kehitys. Elinkustannusindeksi kertoo siis, miten tavaroiden ja palveluiden hinnat ovat kehittyneet aikojen saatossa. Tavaroiden ja palveluiden hinnat muuttuvat, ja tämä heijastuu myös ihmisten maksukykyyn – sekä palkkojen kehitykseen. Etuudet sekä palkat heijastuvat myös elinkustannusindeksiin, kuluttajaindeksi on käytännössä inflaatiota mittaava mittari.

Lataa indeksitaulukko sekä 15+ vuokraamisen asiakirjaa syöttämällä asuntosi paikkakunta ja pinta-ala

Lataamalla hyväksyn rekisteriselosteen

cover

Asunnon vuokrasopimukset ovat usein indeksiehtosopimuksia, ne siis sisältävät mahdollisuuden elinkustannusindeksin mukaisiin vuokrankorotuksiin, esimerkiksi vuosittain vuokrantarkastuksen yhteydessä. Indeksiehdon tarkoitus on sitoa vuokran hinta indeksiin, jotta sopimus säilyisi vuokraajan kannalta taloudellisesti yhtä kannattavana vuodesta toiseen.

Vuokrasopimuksen sitominen elinkustannusindeksiin on kannattavaa. Esimerkiksi vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat nousseet 41 prosenttia vuodesta 1995 ja ilman elinkustannusindeksin tarkastelua olisi mahdollista, että kaksikymmentä vuotta samassa vuokrakohteessa asunut maksaisi edelleen samaa, huomattavasti nykyistä vuokratasoa huokeampaa vuokraa, kun yhdeksänkymmentäluvulla.

Elinkustannusindeksiä käytetään siis yleisesti elinkustannusten kehitystä seuraavana tilastollisena mittarina, mutta myös vuokrien muutosperusteena osassa asuntojen vuokrasopimuksia. Elinkustannusindeksinmukaiset vuokrantarkastukset kannattaa siis ottaa huomioon vuokrasopimusta laatiessa.

Laskeeko vuokra koskaan?

Elinkustannusindeksin lasku on myös mahdollista. Osassa vuokrasopimuksia indeksin heikkeneminen voi alentaa vuokraa, kun taas osassa elinkustannusindeksiin sidotuissa vuokrasopimuksissa vuokra ei välttämättä alene indeksin laskiessa. Sillä, mitä vuokrasopimuksessa lukee vuokrien indeksitarkastuksista, on siis merkitystä!

Elinkustannusindeksi käytännössä

Asunnon vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin, jonka perusajankohta on 1951:10=100. Vuokrasopimus on allekirjoitettu 1.4.2005, jolloin uusin tiedossa ollut indeksipisteluku, 1585, on helmikuulta 2005. Vuokraksi on sovittu 600 euroa. Vuokraa tarkistetaan vuosittain.

Vuokran tarkistus vuonna 2006

Helmikuun 2006 elinkustannusindeksin pisteluku on 1607. Tarkistettu vuokra on siten:

1607 / 1585 * 600 euroa = 608,33 euroa

Vuokran tarkistus vuonna 2008

Helmikuun 2008 indeksipisteluku on 1703. Uudeksi euromääräiseksi vuokraksi saadaan:

1703 / 1585 * 600 euroa = 644,67 euroa

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3524. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 4.6.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khi/khi_2008-09-15_kay_002.html

Palaa tästä vuokraamisen tietopankkiin.

Kotitalousvähennys

Kotitalousvähennys on vähennys, joka hyvitetään kuluvan kalenterivuoden verotuksessa. Kotitalousvähennyksen voi ilmoittaa kuluvana vuonna verokortilla tai jälkikäteen veroilmoitukseen. Kotitalousvähennys on enintään 2400 euroa vuodessa, mutta kotitalousvähennys on henkilökohtainen, joten esimerkiksi talouden jakavalle avioparille kotitalousvähennystä voi käyttää hyödykseen 4800 euroon asti. Vähennyksen omavastuu, eli verovähennykseen oikeuttava minimisumma on 100 euroa, joten jos 2400 euron rajapyykki ei ylity, vähennys kannattaa hakea vain toiselle osapuolelle – silloin omavastuu vähennetään vain yhden kerran.

Lataa vuokranantajaopas sekä 15+ vuokraamisen asiakirjaa syöttämällä asuntosi paikkakunta ja pinta-ala

Lataamalla hyväksyn rekisteriselosteen

cover

Mitkä palvelut oikeuttavat kotitalousvähennykseen?

Kotitalousvähennyksen alaiset palvelut mielletään usein arjen helpottajiksi ja pieneksi itselle suoduksi hemmotteluksi. Kotitalousvähennyskelpoiset palvelut pitävät sisällään kuitenkin monia sellaisia palveluita, jotka ovat silloin tällöin välttämättömiä kuluja kenelle tahansa. Esimerkiksi tuholaisten torjunta asunnossa tai piha-alueella, homepuhdistus ja pihapuiden oksien karsinta tai kaataminen ovat askareita joihin näppärimmätkään eivät itse omin keinoin pysty, mutta joiden hoitaminen on välttämätöntä asumiselle. Nämä kulut ovat monien muiden tuttujen palveluiden kuten siivous-, remontointi- ja lastenhoitotyön lisäksi kotitalousvähennyskelpoisia.

Kotitalousvähennykseen kannattaa siis tutustua, vaikka nauttisikin kodinhoidosta ja tekisi sen mielellään itse – kotitalousvähennyskelpoisten kulujen skaala vaihtelee nimittäin tietotekniikkalaitteiden asennuksesta ruokahuoltoon, jokaisen henkilökohtaisiin kulutustarpeisiin mahtuu varmasti verovähennykseen oikeuttavia palveluita. Tutustumisen arvoinen se on etenkin heille, joita vähäinen vapaa-aika vaivaa, kukapa ei ulkoistaisi mahdollisuuksien salliessa inhokki-askareitaan! Kattava lista kotitalousvähennyskelpoisista palveluista löytyy esimerkiksi verohallinnon verkkosivustolta. (upotettu linkki vois olla hyvä) Jos vähennyskelpoisten palveluiden listalta löytyy tuttuja palveluita, joiden vähennyskelpoisuudesta et aiemmin ollut tietoinen, voit hakea verotukseesi muutosta vielä verotuksen päätyttyä.

Kenelle kotitalousvähennys kuuluu?

Kotitalousvähennystä voi hakea, kun vähennyskelpoinen työ tehdään omassa kodissa tai vapaa-ajan asunnossa. Lisäksi vanhempien tai isovanhempien kodissa tehty palvelutyö oikeuttaa kotitalousvähennykseen.

Asuntoa ei siis tarvitse omistaa, siinä asuminen tai oma käyttö riittää. Nykyään pitkäkin vuokra-asuminen on yleistä, ja näin myös vuokra-asunnon viihtyvyyden tärkeys korostuu. Vuokra-asuntoja jopa remontoidaan vastaamaan asukkaan tarpeita, ja kotitalousvähennykseen kannattaakin tutustua, vaikka omistusasunto uupuisikin.

Myös kuolinpesään voi hakea kotitalousvähennystä vainajan kuolinvuoden ajalta – jos asuntoa on siis esimerkiksi remontoitu vastaamaan vainajan erityistarpeita, kannattaa tarkistaa muutostöiden kotitalousvähennyskelpoisuus jälkikäteen.

Kotitalousvähennys koskee tavanomaista kotona tehtävää työtä, joten esimerkiksi muuttosiivous tai muuttopalvelut kuten tavaroiden kasaus tai kuljetus ei oikeuta kotitalousvähennykseen. Kotitalousvähennys on muuttajalle kuitenkin suotuisa, esimerkiksi asuntoon tehtävät remonttityöt ovat vähennyskelpoisia, jos asunto otetaan omaan käyttöön heti remontin jälkeen. Lisää aiheesta Täällä.

Palaa tästä vuokraamisen tietopankkiin.

Vuokraaminen alaikäiselle

Tasaiseen tahtiin saamme yhteydenottoja, jotka koskevat mahdollisia esteitä asunnon vuokraamisesta, jos vuokraaminen tapahtuu alaikäiselle. Asunnon vuokraamisella alaikäiselle ei ole lainsäädännöllisiä esteitä, mutta muutama seikka täytyy ottaa huomioon vuokrasopimusta tehdessä, jotta se olisi pätevä. Kokosimme tärkeimmät niistä;

Lataa vuokranantajaopas sekä 15+ vuokraamisen asiakirjaa syöttämällä asuntosi paikkakunta ja pinta-ala

Lataamalla hyväksyn rekisteriselosteen

cover

Vuokraaminen alaikäiselle osio I: Huoltajien suostumus

Näistä ehdottomasti tärkein on huoltajien suostumus. Jotta vuokrasopimus on pätevä, tarvitaan sekä alaikäisen että tämän huoltajien allekirjoitus. Huoltajat voivat antaa suostumuksensa joko allekirjoittamalla vuokrasopimuksen tai erillisellä liitteellä. Tämä koskee myös yhteishuoltajuutta: molempien suostumus vaaditaan, vaikka eivät asuisi saman katon alla.

Vuokraaminen alaikäiselle osio II: Alaikäinen vastuussa itse asunnosta

Huoltajien allekirjoitus vuokrasopimuksessa ei kuitenkaan velvoita heitä vuokran maksuun tai vastuuseen asunnosta, sillä vuokralainen on aina näistä itse vastuussa. Huoltajalla on mahdollisuus kirjata itsensä takaajaksi vuokrasopimukseen, mikäli halutaan myös huoltaja vastaamaan vuokranmaksusta sekä mahdollisista vahingoista.

Vuokraaminen alaikäiselle osio III: Vuokravakuus

Vuokravakuuden tarkoitus on turvata vuokranantajaa ongelmatilanteiden syntyessä, esimerkiksi maksamattomat vuokrat tai asunnolle syntyessä vahinkoa. Vuokravakuutena toimii yleensä rahavakuus, jonka suuruus voi vastata enintään kolmen kuukauden vuokraa. Mikäli alaikäisellä vuokralaisella ei ole varaa maksaa vuokravakuutta kerralla, huoltajasta voidaan tehdä henkilötakaaja. Näissä tapauksissa luonnollisesti kannattaa tarkistaa myös takaajan luottotiedot. Henkilötakauksessa vuokrasopimukseen tulee kirjata erikseen lauseke, jossa henkilötakaaja sitoutuu omavelkaisesti takaamaan vuokrasopimuksen velvoitteet.

Näiden lisäksi huoltajien on myös mahdollista allekirjoittaa vuokrasopimus nimiinsä, ja maksaa vuokra, vaikka asunnossa asuisi heidän alaikäinen huollettava.

Palaa tästä vuokraamisen tietopankkiin.

Vuokralaisen irtisanominen

Vuokranantajalle kenties miellyttävintä aikaa on se, kun omat asuinhuoneistot ovat vuokrattuina hyville vuokralaisille. Tällöin vuokralaisista ei yleensä kuulu muuta kuin kuukausittainen maksusuoritus pankkitilille vuokran muodossa. Ajoittain eteen tulee kuitenkin tilanteita, joissa vuokralainen vaihtuu. Tavallisesti kyseessä on tällöin vuokralaisen muuttuneet tarpeet asunnon koon, varustelun tai sijainnin osalta, jolloin vuokralainen muuttaa toisaalle ja näin ollen irtisanoo vuokrasopimuksen. Joskus voi kuitenkin olla myös niin, että asuinhuoneiston omistaja, eli vuokranantaja, tarvitsee huoneistoaan muuhun käyttöön. Tällöin voi tulla kyseeseen vuokralaisen irtisanominen.

Lataa irtisanomisilmoitus sekä 15+ vuokraamisen asiakirjaa syöttämällä asuntosi paikkakunta ja pinta-ala

Lataamalla hyväksyn rekisteriselosteen

cover

Vuokrasopimuksen irtisanominen on kuitenkin eri asia kuin vuokrasopimuksen purku, joka on irtisanomista äärimmäisempi toimenpide ja johtaa pahimmillaan häätöprosessiin. Tämä menettely edellyttää tiettyjä erityisolosuhteita, mutta mahdollistaa sekä vuokranantajalle, että vuokralaiselle nopeamman tien vuokrasuhteen päättymiseen. Vuokrasuhteen päättyessä on yleisimmin kyse rutiininomaisesta irtisanomisesta toiselta osapuolelta ilman sen suurempaa dramatiikkaa.

Vuokrasopimuksen purku astuu voimaan heti ja ilman irtisanomisaikaa, vuokralaista ei myöskään tarvitse varoittaa etukäteen sopimusrikkomuksen vuoksi puretusta vuokrasopimuksesta. Vuokrasopimuksen purku tulee kuitenkin toimittaa aina kirjallisesti häädettävälle vuokralaiselle. Tässä vaiheessa on mahdollista myös estää häätö, jos vuokranantaja ja vuokralainen sitoutuvat sopimukseen kuten maksusuunnitelmaan vuokrarästeille, tai vuokravelat maksetaan kokonaisuudessaan. Tästä olemme kirjoittaneet oman artikkelinsa, joka on luettavissa täältä. Yhteenvetona; Vuokrasopimuksen purkaminen ei ole siis sama asia kuin vuokrasopimuksen irtisanominen.

Vuokrasuhteen päättyminen irtisanomiseen

Jos toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus irtisanotaan, se päättyy irtisanomisajan kuluttua, jollei toisin sovita taikka asuinhuoneen vuokralaista tai muusta laista muuta johdu. Vuokralaista ja vuokranantajaa koskevat kuitenkin hieman eri säännökset, kun kyseessä on vuokrasopimuksen irtisanominen. Näihin liittyvät lain pykälät on siis hyvä tuntea, jotta siirtymä menee sujuvasti ja siihen varataan riittävästi aikaa.

Tässä artikkelissa käydään läpi normaalit käytännöt vuokralaisen irtisanomiseen toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen puitteissa, kuin myös vuokrasopimuksen irtisanomiseen vuokralaisen puolelta. Elämässä tulee kuitenkin vastaan myös erikoistilanteita, ja nämä on tietysti otettu huomioon myös lainsäädännössä. Tällaisia ovat esimerkiksi vuokralaisen kuolema, asuinhuoneiston pakkohuutokauppa sekä työsuhdeasunnot. Näistä voit lukea tarkemmin esimerkiksi täältä. Mikäli kyseessä on määräaikainen vuokrasopimus, koskee sitä ja sen irtisanomista myös omat säännöksensä.

Vuokralaisen puolelta tuleva sopimuksen irtisanominen

Vuokralaisen irtisanoessa vuokrasopimuksen irtisanomisaika on yksi kuukausi. Tätä kutsutaan vuokralaisen irtisanomisajaksi. Sekä vuokralaisen, että vuokranantajan irtisanomisaika lasketaan yleensä sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen on suoritettu, jollei toisin sovita.

Vuokrasuhteen päättävä vuokralainen on vuokranantajalle tai sille, jolle vuokranantaja on antanut tehtäväksi periä vuokran, ei kuitenkaan rahalaitokselle, annettava kirjallinen irtisanomisilmoitus. Tästä tarkemmin artikkelissamme irtisanomisilmoitus.

Vuokralaisen osalta irtisanomisaika on huomattavasti lyhyempi kuin vuokranantajan. Vuokralaisen tarvitsee ilmoittaa aikeistaan muuttaa vain yhtä kuukautta ennen kuin tämä haluaa vuokrasuhteen päättyvän. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kuukauden alussa annettu irtisanomisilmoitus voi pidentää tätä huomattavasti. AHVL irtisanomisaika alkaa kulumaan vasta sen kuukauden viimeisestä päivästä, jolloin irtisanomisilmoitus on annettu. Toisin sanoen esimerkiksi 5. maaliskuuta annettu irtisanomisilmoitus tarkoittaa sitä, että vuokrasuhde päättyy 30.4. Tämä tarkoittaa sitä, että myös vuokralaisen on hyvä suunnitella ja olla valppaana elämäntilanteessa tapahtuville muutoksille.

Vuokranantajan puolelta tuleva vuokralaisen irtisanominen

Vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen noudatetaan vuokranantajan irtisanomisaikaa. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta, jos huoneiston vuokrasuhde on välittömästi ennen irtisanomista kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden, ja muussa tapauksessa kolme kuukautta. Nämä irtisanomisajat pätevät aina toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa, riippumatta siitä onko sopimukseen kirjattu muuta. Jos siis uskoo tarvitsevansa huoneistoa muuhun käyttöön tulevaisuudessa, on syytä olla ajoissa hereillä! Tämän kun muistaa, niin on helppo välttää ikävät yllätykset tai viivästykset siirtymissä.

Vuokralaiselle on annettava myös kirjallinen irtisanomisilmoitus, jossa mainitaan vuokrasuhteen päättymisajankohta ja irtisanomisen peruste. Irtisanomisilmoituksesta käy myös sellainen haaste vuokralaisen häätämisestä, jossa vuokrasuhde vaaditaan päättymään. Nämä on toimitettava vastapuolelle todistettavasti, aivan kuten vuokralaisenkin irtisanoessa sopimuksen.

Todisteellisella toimittamisella tarkoitetaan sitä, että irtisanomisilmoituksen vastaanottaminen voidaan varmistaa. Pelkkä lähetetty sähköposti ei siis kelpaa, kuten ei myöskään kirjattu kirje tai postiluukusta tiputettu ilmoitus. Vuokra-asunto tulee irtisanoa aina kirjallisesti molempien allekirjoituksineen – vuokralaisen ja vuokranantajan toimesta.

Jos ei tiedetä, kuka vuokralainen on, irtisanomisilmoitus voidaan antaa vuokralaiselle tiedoksi julkaisemalla se virallisessa lehdessä ja lisäksi toimittamalla siitä tiedonanto huoneistoon, jota vuokrasuhde koskee. Ilmoituksen katsotaan tulleen tällöin vuokralaisen tietoon lehden ilmestymispäivänä.

Vuokrasuhteen irtisanominen on helppoa ja laillista, kun vain muistaa seurata näitä lakiin kirjattuja askelmerkkejä. Tämä on tärkeää siksi, että jollei irtisanomista ole suoritettu siten kuin yllä on esitetty (eli kuten lakiin on kirjattu), irtisanominen on tehoton.

Mahdolliset riitaisat tilanteet vuokralaisen irtisanomisessa

Vuokralaista irtisanottaessa on lisäksi hyvä muistaa, että vuokralaisella on toistaiseksi voimassaolevissa vuokrasopimuksissa irtisanomissuoja turvanaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tuomioistuimen on vuokralaisen vaatimuksesta julistettava vuokranantajan suorittama irtisanominen tehottomaksi, jos:

1) irtisanomisen perusteena on vuokran tai vuokran määräytymistä koskevan ehdon tarkistaminen ja pyydettyä vuokraa tai vuokran määräytymistä koskevaa ehtoa olisi [asuinhuoneiston vuokralain] 30 §:n perusteella pidettävä kohtuuttomana; tai

2) irtisanomista on vuokralaisen olosuhteet huomioon ottaen pidettävä muutoin kohtuuttomana eikä irtisanomiseen ole hyväksyttävää syytä.

Jos vuokralainen päättää riitauttaa vuokrasopimuksen irtisanomisen irtisanomissuojan nojalla, niin tämän on muistettava, että vaatimus irtisanomisen julistamisesta tehottomaksi on pantava vireille vuokrasuhteen kestäessä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa irtisanomisen tiedoksisaannista. Oikeudenkäynnin aikana vuokrasuhde jatkuu entisin ehdoin.

Vuokrasuhteet eivät koskaan ole ikuisia, joten aika ajoin jokainen vuokranantaja sekä vuokralainen törmää asumisessaan vuokralaisen irtisanomiseen liittyviin kysymyksiin. Asioista ei kannata turhaan riidellä, vaan ne kannattaa toteuttaa lain mukaan ja reilusti. Näillä ohjeilla irtisanot vuokrasopimuksen laillisesti, oikeaoppisesti ja hyvien tapojen mukaisesti, sekä varmistut siitä, että myös vastapuoli on näin toiminut.

Vuokralaisen irtisanominen ja asunnon remontointi

Remontteja on periaatteessa kahta erilaista: vuosikorjauksia ja perusparannuksia. Vuosikorjaus on toimenpide, jolla asunnosta tehdään kunnoltaan alkuperäistä vastaava esimerkiksi maalaamalla seiniä tai vaihtamalla keittiökaapin ovet. Perusparannuksella taas tarkoitetaan huoneiston tason tai laajuuden parantamista alkuperäiseen nähden. Esimerkiksi asentamalla parvekelasit tai parempi sähköjärjestelmä.

Molemmista aiheutuneita kuluja voi vähentää vuokratulon verotuksessa, mutta ei heti asunnon hankkimisen jälkeen ennen ensimmäistä vuokralaista. Asunnon täytyy olla joko vuokrattuna remonttikulujen syntyessä, tai remontin voi tehdä kahden eri vuokralaisen välissä, toisen lähdettyä ennen kuin huoneisto vuokrataan uudelleen.

Vuosikorjauskulut voi vähentää sinä vuonna, kun kulut on maksettu. Perusparannuskulut voit vähentää vuosittaisina poistoina tai vasta myydessäsi asunnon. Tarkempia ohjeita liittyen näihin vähennyksiin voit lukea täältä.

Palaa tästä vuokraamisen tietopankkiin.