Perintöverolaskuri

Pääsääntöisesti perintöveroa suoritetaan perintönä tai testamentilla peritystä omaisuudesta aina, jos perinnönjättäjä tai perillinen asui kuolinhetkellä Suomessa. Perintövero koituu maksettavaksi myös Suomessa sijaitsevasta kiinteästä omaisuudesta kuten kiinteistöistä. (Perintö ja lahjaverolaki/1995/1392.) Perillisten on suoritettava perintövero, ellei ole tehty kirjallista testamenttia tai todistusta siitä, että perilliset ovat testamentin hyväksyneet. Testamentatusta omaisuudesta perintövero jää siis testamentin saajan maksettavaksi. (Perintö ja lahjaverolaki/1990/705.)

Perintöverossa on kuitenkin tiettyjä helpotuksia, eikä perintöveroa tarvitse maksaa esimerkiksi perinnönjättäjän omassa tai hänen perheensä käytössä olleesta tavanomaisesta koti-irtaimistosta sen arvon ollessa enintään 4 000 euroa. (perintö ja lahjaverolaki/2007/1063.) Alle 20 000 euron perinnöstä rintaperillisten ei tarvitse maksaa lainkaan perintöveroa. Tämä tarkoittaa, ettei perunkirjoituksessa tarvitse huomioida kaikkea kotiin kertynyttä käyttötavaraa kuten vaatteita, kodinkoneita tai astioita.

Vuonna 2018 perintöveroasteikko toimii seuraavalla periaatteella ensimmäisen veroluokan perillisille, eli avo- tai aviopuolisolle, lapsille, vanhemmille ja niin edespäin. Perintöveroa maksetaan esimerkiksi 20 000 – 40 000 euron arvoisesta perinnöstä sen alarajaan, eli 20 000 euroon vain 100€, ja alarajan ylittävästä summasta 7%. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 35 000 euron arvoisesta perinnöstä maksettavaa jää 1050€, eli 7% siitä osuudesta joka ylittää alarajan 20 000 euroa. Veroasteikko on progressiivinen, eli nousee perittävän määrän mukaan. Esimerkiksi 200 000 – 1 000 000 euron perinnöstä veroa koituu maksettavaksi 16%. Esimerkiksi verohallinnon verkkosivustolta löytyy perintöverolaskuri, josta voi tarkistaa arvioidun perintöveron määrän haluamalleen summalle. (Verohallinto 2018).

Perintövero ja asunnon periminen

Asuntoa perittäessä perintövero maksetaan asunnon käyvästä arvosta. Perintövero on pienempi kuin luovutusvoittoero, joten on suositeltavaa maksaa perintövero sen sijaan. Asunnon arvo kannattaakin tämän vuoksi arvioida perunkirjoituksessa mahdollisimman realistisesti. Jos esimerkiksi ensin kuolleen puolison osalta asunnon arvo on jo kartoitettu, sitä ei voi myöhemmin nostaa ja näin siitä joudutaan maksamaan luovutusvoittovero.

Jos leski päätyy myymään ensiksi kuolleen puolison kanssa omistetun asunnon, vaikkapa pienempään asuntoon tai hoitokotiin muuton johdosta, leski saa osuudestaan kauppahinnan oman asunnon luovutusvoiton verovapauden ja vainajan muut perilliset maksavat perintöveron. Vainajan leskellä on myös oikeus eloonjääneen puolison puolisovähennykseen, joka on 60 000 euroa. Jos yhteisomistuksessa olevan asunnon arvo on siis esimerkiksi 120 000 euroa, leski ei ole velvollinen maksamaan lainkaan perintöveroa ja hänestä tulee asunnon yksinomistaja.

Kuolinpesän verotettavasta arvosta voidaan vähentää vähennyskelpoisten velkojen lisäksi esimerkiksi kohtuulliset hautajaiskulut. Vähennyskelpoisia velkoja taas ovat vainajan elinaikaan kohdistuvat, maksamattomat velat kuten asuntovelka, puhelinlasku, luottokorttivelka tai maksamattomat sairauskulut.

Perintöverolaskuri

Perintöveroon voi vaikuttaa, mutta siitä tulee huolehtia perittävän vielä eläessä. Jälkipolville voi esimerkiksi testamentissa kirjata legaatteja, joiden turvin alle 20 000 euron perinnöt ovat täysin verovapaita. Perintöverosuunnittelu kannattaa siis aloittaa hyvissä ajoin, sillä siihen ei voi vaikuttaa juurikaan perittävän kuoleman jälkeen.

Voit laskea tarkan summan, paljonko missäkin tilanteessa perintöveroa tulisi maksaa, Täältä.

Vuokranantajat

Helsinkiläinen Maarit Halmela on intohimoinen yritysvalmentaja ja asuntosijoittaja, joka ymmärtää brändin merkityksen myös asuntomarkkinoilla. Hän kannustaakin vuokranantajia panostamaan vuokralaistyytyväisyyteen.

“Vuokranantajien tulee brändäytyä, sillä kilpailu hyvistä vuokralaisista on kova”

Maarit Halmela toimi pitkään rakennusliikkeen asunnonvälittäjänä. Työssään hän oli paljon tekemisissä erilaisten välitysliikkeiden kanssa. “Jouduin usein harmittelemaan asiakkaan puolesta vuokrausprosessien hitautta ja kankeutta. Samalla välityspalkkiot murensivat asuntojen tuottomarginaalia”, Maarit muistelee.

Kun Maarit alkoi itse asuntosijoittajaksi, halusikin hän alusta asti huolehtia asuntojensa vuokrauksesta itse. Ilmoituskanavina Vuokraovi ja Oikotie osoittautuivat hyviksi, sillä hakemuksia tuli runsaasti.

“Vuokranantajana haluan, että kemiat kohtaavat vuokralaisen kanssa. Käytin todella paljon aikaa hakijoiden seulomiseen ja onnistuin löytämään ihania vuokralaisia. Siitä huolimatta jouduin huomaamaan, kuinka nopeasti ihmisten elämäntilanteet kehittyivät esimerkiksi töiden, opiskelun tai parisuhdestatuksen muutoksen myötä. Vuokralaiset vaihtuivat vuosien mittaan paljon tiheämmin kuin olisin halunnut”, Maarit pohtii

Maarit alkoi tiedostaa, ettei hän voisi käyttää jatkuvasti niin paljon aikaa asuntojensa vuokraukseen. Tuttavansa suosituksesta hän innostui kokeilemaan Fiksuvuokrauksen julkaisualustaa. “Olin iloinen löydettyäni konseptin, joka toimii juuri minunlaiselleni vuokranantajalle. Kaikki se ennalta tarvittava työ tehdään Fiksuvuokrauksen palvelualustalla automaattisesti ja voin luottaa siihen, että kaikki on tehty laillisesti oikein. Ainoa minkä haluan tehdä on tavata vuokralaisehdokkaan näytöllä. Matchaaminenkin on tehty valmiiksi puolestani, jolloin pääsen huomottavasti helpommalla”, Maarit kiittelee.

Menestyminen vuokramarkkinoilla on kiinni brändistä.

Vuokranantajana Maarit näkee itsensä brändinä, jonka tulee säilyä houkuttelevana vuokralaisten silmissä.

“On järkevintä pitää vuokralainen tyytyväisenä, sillä muuten vaihtuvuus on suuri ja asunto jää helposti tyhjilleen vuokralaisten välillä. Perusasiat pitää aina olla kunnossa ja säännölliseen remontointiin on hyvä panostaa, sillä verotusjärjestelmä mahdollistaa hyvät vähennykset. Samalla asunnon arvo ja tuotto nousevat”, Maarit perustelee.

Maarit näkee asuntosijoittamisen kannattavana sijoittamisen muotona, sillä Suomen markkinoilla asunnot säilyttävät arvonsa hyvin. “Etenkin pienet yksiöt tai kaksiot hyvällä sijainnilla ovat sellaisia, mitä mielelläni hankkisin lisääkin. Toisaalta myös isommat perheasunnot ovat nouseva trendi. Nuorempi sukupolvi ei nimittäin enää edes tähtää asunnon ostamiseen, vaikka siihen olisi varaa. Vuokraus lisääntyy koko ajan ja asunnoilta vaaditaan enemmän. Halutaan yhteisöllisyyttä ja vuokrataan yksi auto vaikka taloyhtiön käyttöön”, Maarit kertoo.

Maaritin kokemuksen mukaan avoin keskusteluyhteys varmistaa sen, että vuokranantajan ja vuokralaisen edut kohtaavat. Näin vuokranantaja pystyy parhaiten vastaamaan vuokralaisen tarpeisiin ja muuttuviin elämäntilanteisiin voidaan yhdessä valmistautua hyvissä ajoin.

Häätö

Häätö tarkoittaa vuokrasopimuksen purkua tilanteessa, jossa tarkoituksena on saada asukas lähtemään asunnosta tai maksamaan vuokrarästinsä vapaaehtoisesti. Häädön syitä voivat olla vuokranmaksun laiminlyönnin lisäksi vuokrasopimusrikkomukset, kuten asunnon luovuttaminen luvatta sopimuksen ulkopuolisen henkilön käyttöön tai häiritsevä elämä vuokrakohteessa.

Vuokrasopimuksen purku astuu voimaan heti ja ilman irtisanomisaikaa, vuokralaista ei myöskään tarvitse varoittaa etukäteen sopimusrikkomuksen vuoksi puretusta vuokrasopimuksesta. Vuokrasopimuksen purku tulee kuitenkin toimittaa aina kirjallisesti ja tositteellisesti häädettävälle vuokralaiselle. Tässä vaiheessa on mahdollista myös estää häätö, jos vuokranantaja ja vuokralainen sitoutuvat sopimukseen kuten maksusuunnitelmaan vuokrarästeille, tai vuokravelat maksetaan kokonaisuudessaan.

Häätötuomiota voi hakea myös käräjäoikeuden toimesta. Käräjäoikeus määrää häätötuomion jossa vuokralainen velvoitetaan poismuuttoon. Tällainen menettely antaa myös vuokranantajalle oikeuden siirtää vuokravelat ulosoton perittäväksi. Häätötuomio on päivämäärällinen, asukkaan on lähdettävä asunnosta määräaikaan mennessä. Tarvittaessa on myös mahdollista pyytää ulosottoa toimittamaan muuton, mikäli häädettävä asukas ei suostu yhteistyöhön.

Ulosottoviranomaiset ja häätö

Vuokranantaja ei voi ottaa oikeutta omiin käsiinsä häädön yhteydessä. Esimerkiksi asunnon lukkojen vaihto ei ole sallittu, vaan vuokranantajan on pyydettävä ulosottoa häätämään asukkaan ja poistamaan asunnossa oleva omaisuus ääritilanteissa joissa vuokralainen ei poistu asunnosta häätötuomion määräämänä päivänä. Häätö siirtyy ulosottoon, kun vuokranantaja on toimittanut sinne tuomioistuimen määräämän häätötuomion. Sen jälkeen vuokralainen saa muuttokehotuksen joka antaa vuokralaiselle usein muutaman viikon aikaa muuttaa vapaaehtoisesti.

Häädön kustannukset

Häädön edetessä tilanteeseen, jossa asunto poistetaan häädetyn vuokralaisen hallusta pakkokeinoin, toimitetaan häätö entisen vuokralaisen kustannuksella heti määrätyn muuttopäivän jälkeen. Asunnosta poistetaan häädettävät sekä siellä oleva omaisuus. Häädettävän poissaolokaan ei estä häädön toimittamista, ja tiloissa oleva arvoton tai vähäarvoinen omaisuus hävitetään. Jos tiloissa taasen on omaisuutta, jolla on ulosmittausarvoa, kuten esimerkiksi arvokasta elektroniikkaa, se otetaan talteen ja ulosmitataan kulujen kattamiseksi. Vuokralainen on velvoitettu maksamaan vuokraa myös häätöprosessin ajan.

Airbnb haastaa perusteena

Viime aikoina julkisuudessa on paljon puhuttu vuokralaisten Airbnb-käytöstä. Huoneenvuokralain mukaan vuokratusta asunnosta saa alivuokrata korkeintaan puolet ilman vuokranantajan lupaa muttei koko asuntoa. Mikäli vuokralainen kerran, esimerkiksi kesäloman ajaksi vuokraa asunnon Airbnb:n kautta, se ei kuitenkaan vielä välttämättä yksin riitä vuokrasopimuksen purkamisen / häädön perusteeksi vaan vuokralaiselle voi antaa varoituksen ja keskustella pelisäännöistä tulevaisuuden varalle. Lue lisää Airbnb:stä Suomen Vuokranantajien blogista.