Vuokrasopimuspohja

Vuokrasopimuspohja:n täyttäminen itsessään ei ole vaikeaa, mutta sitä tärkempää onkin, että vuokrasopimuspohja pitää sisällään kaikki tärkeät lakipykälät, jotka myös tukevat ajantasaisen asuinhuoneenvuokralain (AHVL) mukaista lainsäädäntöä.

Vuokrasopimus, joka on laadittu kattavan vuokrasopimuspohja:n perusteella, sanotaan olevan paras turva vuokrasuhteelle mahdollisia riitatilanteinta varten.

Lataa vuokrasopimus syöttämällä asuntosi paikkakunta ja pinta-ala

Vastaanota vuokrasopimuspohja ja muut asiakirjamallit kätevästi sähköpostiisi

Saat samalla tiedon vuokralaisista, jotka etsivät asuntoa alueeltasi juuri nyt

cover

Vuokrasopimuspohja:n I osio

Yhteystiedot

Ensinnäkin, kunnollisessa sopimuksessa on tunnistettu sen osapuolet. Kuka on vuokranantaja ja kuka taas vuokralainen? Nimet, osoitteet, sähköpostit sekä puhelinnumerot tulisi kirjata ylös. Tämä on kätevää myös siksi, jos vuokrasuhteen aikana jommallekummalle tulee jotain kysyttävää. Vuokranantajan osalta on hyvä kirjata myös se, jos huoneiston osakkeita on hallussaan myös muilla. Lisäksi tilinumeron voi kirjata tähän osioon. Vuokralaisen osalta tarvitaan myös henkilö- tai Y-tunnus sekä mahdollisten asuinkumppanien nimet.

Kohde ja vuokra

Vuokranantajalla on oikeus tarkistaa tulevan vuokralaisensa luottotiedot mahdollisten aiempien häiriömerkintöjen varalta. (1995/527) Luottohäiriömerkintä ei automaattisesti tee vuokralaiskandidaatista epäkelpoa, mutta vuokranantajan näkökulmasta on viisasta pyytää vuokralaiselta selvitystä nykyisestä maksukyvystä ja häiriömerkinnän synnystä. Jokaisella on oikeus tarkistaa omat luottotiedot maksuttomasti kerran vuodessa, tämä perustuu henkilötietolakiin.

Luottotietojen tarkistuksesta etukäteen kertominen antaa vuokralaiselle mahdollisuuden kertoa merkinnästä etukäteen. On hyvä muistaa, ettei luottohäiriömerkintä tee vuokralaisesta automaattisesti epäluotettavaa – aivan kuin puhtaat luottotiedotkaan eivät takaa luotettavuutta, jostain se ensimmäinenkin merkintä syntyy!

Kun osapuolet tunnetaan ja vuokralaisen luottotiedot on hyvin todennäköisesti jo tarkistettu, on aika tunnistaa kohde sopimuksen keskiössä, eli vuokrattava huoneisto. Tämän lisäksi ylös on kirjattava vuokran suuruus ja mitä muita maksuja vuokralaiselta mahdollisesti odotetaan. Vuokrauskohteen osoite, kunto, pinta-ala, rakennusvuosi sekä kohde- ja huoneistotyyppi on hyvä kirjata vuokrasopimukseen. Tämän lisäksi on järkevää kirjata ylös muut huoneiston vuokraan kuuluvat tilat, kuten vaikkapa kellarikomero, ja vuokralaisen käytössä olevat yhteiset tilat, kuten mahdollinen kerhohuone tai kuntosali.

Lienee sanomattakin selvää, että vuokran suuruus on yksi olennaisimmista kohdista koko sopimuksessa, joten se kirjataan tietysti myös. Vuokran osalta mainitaan myös sen eräpäivä. Tämän lisäksi on hyvä muistaa, että esimerkiksi vesimaksu on monesti vuokrasta erillään oleva kustannus, joten se mainitaan myös sopimuksessa erillään vuokrasta. Myös mahdolliset muut kustannukset, kuten saunavuoro- tai autopaikkamaksu voidaan kirjata tähän osioon. Tähän kohtaan voi liittää myös tiedot siitä, kuinka sähkösopimus tehdään (usein vuokralainen tekee oman sähkösopimuksensa).

Vuokran korottaminen

Vuokran korottaminen tulevaisuudessa on sovittava jo vuokrasopimusta tehdessä. Sillä vuokran korotusta koskevat ehdot on määriteltävä siinä, jos vuokraa halutaan korottaa vuokrasuhteen aikana ilman erillistä sopimista. Vuokrasopimuksen tekemiseen löydät ohjeita täältä. Sopimukseen voidaan määritellä jokin kohtuullinen ja hyvin yksilöity vuokran korottamisperuste. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaisiin indekseihin kuten elinkustannusindeksiin sidotut korotukset tai prosentuaaliset korotukset.

Kohtuullinen vuokran korottaminen onkin sitten hieman tulkinnanvaraisempaa. Mutta yleisesti ottaen voidaan sanoa, että normaalioloissa vuotuinen korotus on oltava ehdottomasti alle 7%, yleensä melko huomattavastikin vähemmän. On siis kannattavaa miettiä tarkkaan millä perusteella haluaa vuokraansa tarkistaa ennen kuin kirjaa tämän vuokrasopimukseen. Jos kirjausta ei ole, se on huono tai ei korota vuokraa vaikkapa kymmeneen vuoteen, vaikka mahdollisuus olisi, niin itku ei auta markkinoilla, jos vuokrataso jää jälkeen markkinavuokrista. Lisää vuokran korottamisen vaihtoehdoista voit lukea artikkelistamme. Yksi yleisisimmistä vuokrankorotusperiaatteista on elinkustannusindeksi.

Elinkustannusindeksi

Asunnon vuokrasopimukset ovat usein indeksiehtosopimuksia, ne siis sisältävät mahdollisuuden elinkustannusindeksin mukaisiin vuokrankorotuksiin, esimerkiksi vuosittain vuokrantarkastuksen yhteydessä. Indeksiehdon tarkoitus on sitoa vuokran hinta indeksiin, jotta sopimus säilyisi vuokraajan kannalta taloudellisesti yhtä kannattavana vuodesta toiseen.

Vuokrasopimuksen sitominen elinkustannusindeksiin on kannattavaa. Esimerkiksi vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat nousseet 41 prosenttia vuodesta 1995 ja ilman elinkustannusindeksin tarkastelua olisi mahdollista, että kaksikymmentä vuotta samassa vuokrakohteessa asunut maksaisi edelleen samaa, huomattavasti nykyistä vuokratasoa huokeampaa vuokraa, kun yhdeksänkymmentäluvulla.

Elinkustannusindeksiä käytetään siis yleisesti elinkustannusten kehitystä seuraavana tilastollisena mittarina, mutta myös vuokrien muutosperusteena osassa asuntojen vuokrasopimuksia. Elinkustannusindeksinmukaiset vuokrantarkastukset kannattaa siis ottaa huomioon vuokrasopimusta laatiessa.

Vuokrasopimuspohja:n II osio

Vuokra-aika

On aika määritellä sopimuksen tyyppi ja lisätä maininta vakuudesta. Vuokrasopimus voi olla joko toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen, ja niitä koskee hieman eri lain säännökset. Tilannekohtaisesti kannattaa arvioida se kumpi näistä otetaan käyttöön, mutta esimerkiksi meidän vuokrasopimuspohjassamme on kohta molemmille. Jos vuokrasopimus on määräaikainen, on sen voimassaoloaika mainittava (alkamispäivä ja päättymispäivä). Jos taas sopimus on voimassa toistaiseksi, on mainittava alkamispäivä. On järkevää lisätä sopimukseen myös ensimmäinen mahdollinen irtisanomispäivä.

Sopimusvakuus

Sopimusvakuus (usein kuulee puhuttavan myös takuuvuokrasta) tulee kirjata myös tähän kohtaan sopimusta. Vuokrasopimuspohjassamme puhumme sopimusvakuudesta takuuvuokran sijaan, sillä tällöin vakuudella on mahdollista kattaa mahdollisista vahingoista aiheutuvia kuluja vuokrarästien lisäksi.

Kyseessä on siis nimenomaan vakuus, jota on vuokranantajalla oikeus käyttää maksamattomien vuokrien tai asuntoon aiheutuneiden vahinkojen korjausten kattamiseksi. Sopimusteknisesti kannattaa puhua vakuudesta vuokratakuun sijaan, sillä tällöin vuokranantajalla on oikeus käyttää rahaa myös vahinkojen korjaukseen eikä pelkästään maksamattomien vuokrien kattamiseen. Takuuvuokra on kuitenkin niin vakiintunut termi, että arkipuheessa sillä yleensä tarkoitetaan juuri vakuutta. Lisää tästä aiheesta voit lukea artikkelistamme.

Vuokrasopimuspohja:n III osio

Sopimusehdot

Päästyäsi tähän kohtaan olet kirjannut sopimukseen tärkeät perustiedot, eli kuka maksaa ja kenelle, mistä maksetaan, minkä aikaa maksetaan ja paljonko maksetaan. Nyt on aika täydentää sopimusta sopimusehdoilla.

Alkuun on hyvä mainita, että vuokrasopimusten ehtojen lisäksi sovelletaan lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (lyhyemmin AHVL). Mutta mitä muita ehtoja vuokrasopimukseen olisi järkevää lisätä? Saako asukas remontoida oma-aloitteisesti? Entä porata reikiä seiniin? Sallitaanko tupakointi tai kotieläimet? Esimerkiksi näitä ehtoja on hyvä miettiä hyödynnettäväksi vuokrasopimuspohjassa.

Lähtökohtaisesti on vuokranantajan kannalta turvallisempaa kieltää esimerkiksi lemmikit, mutta jos muuten hyvän oloisella vuokralaisella on vaikkapa terraariossa asuva kilpikonna, on tietysti mahdollista tehdä tämän vuokralaisen kohdalla poikkeus. Tällä ehdolla vuokranantaja pystyy kuitenkin varmistamaan, ettei seuraavaksi huoneistoon tuoda kokonaista Bernhardinkoira-laumaa.

Asuinhuoneiston luovuttaminen toisen käytettäväksi

Vuokralainen saa käyttää asuinhuoneistoa omana tai yhteisenä asuntona puolisonsa ja perheeseen kuuluvien lasten kanssa. Jollei siitä aiheudu vuokranantajalle huomattavaa haittaa tai häiriötä, vuokralainen saa käyttää huoneistoa yhteisenä asuntona myös lähisukulaisensa ja puolisonsa lähisukulaisen kanssa taikka luovuttaa alivuokrauksena tai muutoin enintään puolet huoneistosta toisen käytettäväksi asumiseen.

Muussa tapauksessa vuokralainen ei saa ilman vuokrasopimuksessa olevaa suostumusta tai vuokranantajan erikseen antamaa lupaa luovuttaa huoneistoa tai sen osaa toisen käytettäväksi.

Käy läpi siis ajatuksella meidän vuokrasopimuspohja ja vertaa sitä omiin arvoihisi, kriteereihisi ja tavoitteisiisi sijoittajana. Näin saat aikaan juuri sinulle sopivan vuokrasopimuksen.

Palaa tästä vuokraamisen tietopankkiin.

Sijoitusasunnon verotus on moniulotteinen, mutta ei kuitenkaan monimutkainen asia. Koska sijoitusasunto on nimensä mukaisesti sijoitus, on sen tuottoja arvioitaessa erittäin tärkeää ottaa huomioon myös verotukselliset asiat. Monista, erityisesti ensimmäistä sijoitusasuntoa hankkivasta, sijoitusasunnon verotus saattaa tuntua hankalalta hallita, mutta tosiasiassa kyseessä pohjimmiltaan helppo asia. Verottajan sivuilta löytyy hyviä ja selkeitä ohjeita verojen laskemista ja maksamista varten, mutta asiaa helpottaaksemme, olemme myös keränneet olennaisimmat tärpit. Verotuksen pääkohdat jakautuvat kolmeen eri ajalliseen vaiheeseen: sijoitusasunnon ostamiseen, sijoitusasumisen vuokraamiseen ja sijoitusasunnon myymiseen.

Lataa ilmainen opas syöttämällä asuntosi paikkakunta ja pinta-ala

Vastaanota suosittu opas ja muut tärkeät asiakirjamallit kätevästi sähköpostiisi

Saat samalla tiedon vuokralaisista, jotka etsivät asuntoa alueeltasi juuri nyt

cover

Sijoitusasunnon verotus ostaessa

Kun ostat asunnon, tulee sinulle maksettavaksi 2% suuruinen varainsiirtovero. Tästä on tehtävä oma-aloitteisesti varainsiirtoveroilmoitus. Varainsiirtovero lasketaan aina asunnon velattomasta hinnasta, vaikka olisitkin hyödyntänyt ostaessa yhtiölainaa ja näin ollen maksanut alemman myyntihinnan. Verottajan sivuilla löytyy asiasta varsin havainnollistava esimerkki:

Sanna ostaa asunto-osakkeen, jonka myyntihinta on 60 000 euroa. Osakkeisiin kohdistuva yhtiölaina on 20 000 euroa. Asunnon myynti-ilmoituksessa velaton hinta on siis 80 000 euroa. Varainsiirtovero lasketaan 80 000 eurosta. Varainsiirtovero on 2 % x 80 000 euroa = 1 600 euroa. Sillä ei ole merkitystä, maksaako Sanna yhtiölainan pois kaupanteon hetkellä vai pikku hiljaa osana yhtiövastiketta.

Voitkin lukea lisää ja tarkempia ohjeita täältä tai käyttää Verottajan kätevää laskuria varainsiirtoveron määrän selvittämiseksi täällä.

Joskus, jos taloyhtiö on rakennettu vuokratontille, niin sinulla saattaa olla mahdollisuus lunastaa huoneistokohtainen tonttiosuus kaupanteon yhteydessä. Tämän katsotaan kuitenkin olevan kiinteistökauppa, joten siihen sovelletaan omaa 4%:n varainsiirtoveroaan.

Tontinosan osalta varainsiirtoveroilmoitus on tehtävä 6 kuukauden sisällä kaupanteon hetkestä ja huoneiston osalta 2 kuukauden kuluessa, paitsi jos kyseessä on uudiskohde. Tällöin teet varainsiirtoveroilmoituksen 2 kuukauden kuluessa siitä, kun huoneiston omistussoikeus on siirtynyt sinulle.

Sijoitusasunnon verotus vuokrattaessa

Vuokratulot ovat sijoitusasunnon omistajalle olennainen tulonlähde. Vuokratulot ovat pääomatuloa ja niistä maksetaan veroa 30% 30 000 euroon asti ja 34% sen ylittävästä osuudesta. Voit kuitenkin tehdä useita verovähennyksiä vuokratulosta, jotka kannattaa ehdottomasti käyttää. Tämä on aiheena niin laaja, että siitä on oma artikkelinsa täällä, mutta alla on vähennyksiin liittyvät pääkohdat listattuna.

Voit vähentää vuokratuotoista seuraavat asiat verotuksessa,

– Vesimaksu
– Hoitovastike
– Pääoma- eli rahoitusvastike, jos se on tuloutettu taloyhtiön kirjanpidossa
– Sijoitusasuntoa varten otetun tulonhankkimislainan korot
– Vuokralaisen hankintaan liittyvät kulut kuten vuokranvälittäjän palkkio, vuokrausilmoitukset ja luottotietojen tarkistaminen
– Asuntoon hankittu irtain omaisuus kuten kodinkoneet ja kalusteet
– Jotkut remonttikulut
– Oman osaamisen kehittäminen asuntosijoittajana esim. alan kirjallisuuden hankintakulut

Palaa tästä vuokraamisen tietopankkiin.

Vuokrasopimuksen päättyessä on yleisimmin kyse rutiininomaisesta irtisanomisesta toiselta osapuolelta ilman sen suurempaa dramatiikkaa. Joskus voi kuitenkin olla niin, että asiat eivät mene aivan kuten Strömsössä, ja tällöin on hyvä tuntea lakia vuokrasopimuksen purku:un liittyen.

Vuokrasopimuksen purkaminen ei ole siis sama asia kuin vuokrasopimuksen irtisanominen, josta voit lukea lisää artikkelistamme. Vuokrasopimuksen purku voidaan tehdä sekä vuokranantajan, että vuokralaisen aloitteesta, mutta siihen tarvitaan lain mukaan painavat perustelut ja asianmukainen purkamisilmoitus.

Lataa purkamisilmoitus syöttämällä asuntosi paikkakunta ja pinta-ala

Vastaanota purkamisilmoitus ja muut tärkeät asiakirjamallit kätevästi sähköpostiisi

Saat samalla tiedon vuokralaisista, jotka etsivät asuntoa alueeltasi juuri nyt

cover

Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta on pitkä litania säännöksiä ja pykäliä, jonka voit lukea kokonaisuudessaan täältä. Vaihtoehtoisesti voit lukaista tekemämme koosteen kyseisestä laista artikkelistamme täältä. Tästä artikkelissa selviää kuitenkin, mitä kyseinen laki säätää vuokrasopimuksen purkamisesta ja mitä se tarkoittaa sinun kannaltasi.

Vuokrasopimuksen purku vuokranantajan puolelta

Vuokranantajan osalta kyseeseen voi tulla vuokrasopimuksen purku, jos jokin tai useampi seuraavista kohdista täyttyy:

1) jos vuokralainen laiminlyö suorittaa vuokran säädetyssä tai sovitussa ajassa;

2) jos vuokraoikeus siirretään taikka huoneisto tai sen osa muutoin luovutetaan toisen käytettäväksi vastoin tämän lain säännöksiä;

3) jos huoneistoa käytetään muuhun tarkoitukseen tai muulla tavalla kuin vuokrasopimusta tehtäessä on edellytetty;

4) jos vuokralainen viettää tai sallii vietettävän huoneistossa häiritsevää elämää;

5) jos vuokralainen hoitaa huoneistoa huonosti; tai

6) jos vuokralainen huoneistossa rikkoo, mitä terveyden tai järjestyksen säilyttämiseksi on säädetty tai määrätty.

Käytännössä siis, jos vuokralaisesi jättää vuokria maksamatta, antaa asunnon luvatta muiden käyttöön, pitää asunnossa muuta kuin normaalia asumistoimintaa, kohtuuttomasti metelöi tai häiriköi, laiminlyö huoneistoa taikka harrastaa vaarallisia tai jopa rikollisia toimia huoneistossa voi vuokranantaja purkaa vuokrasopimuksen.

Vuokrasopimuksen purku edellyttää kuitenkin, että asiasta on annettu varoitus etukäteen todistettavasti. Todistettavasti annettu varoitus tarkoittaa sitä, että on varmistuttu siitä että varoitus on vastaanotettu. Sama käytäntö koskee normaalia irtisanomisilmoitusta, joten tähän löytyy hyvät ohjeet sitä käsittelevästä artikkelistamme.

Vuokrasopimuksen purku vuokralaisen puolelta

Myös vuokralaisella on oikeus vuokrasopimuksen purkuun, jos vuokralaisen, hänen kotiväkeensä kuuluvan tai vuokralaisen palveluksessa olevan terveydelle aiheutuu ilmeistä vaaraa huoneiston käyttämisestä sopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen. Huoneiston on siis luonnollisesti oltava turvallinen sitä laillisesti käyttäville henkilöille. Toinen tilanne, jossa vuokrasopimuksen purku vuokralaisen puolelta voi tulla kyseeseen on, jos huoneisto tai osa siitä on joutunut pois vuokralaisen hallinnasta. Tosin vain, jos tällä seikalla on vuokralaiselle olennainen merkitys. Tällöin purkamisen on tapahduttava kuukauden sisällä perusteen täyttymisestä.

Vuokrasopimuksen purku: jälkipyykki

Vuokrasopimuksen purkaminen ei ole ideaali tilanne kenellekään. Erityisesti siksi, että siihen johtaneet tapahtumien kulut ovat saattaneet aiheuttaa kaikenlaista mielipahaa tai kulueriä. Toisekseen kumpikin osapuoli on purkamisen jälkeen inhottavassa tilanteessa: toinen on asunnoton ja toisella juoksee kulut tyhjästä huoneistosta, jossa pahimmillaan on edessä remontti. Siksi on hyvä tietää, että joskus kärsineellä osapuolella on mahdollisuus hakea vahingonkorvauksia. Näin on silloin, jos a) vuokranantaja on kärsinyt vahinkoa vuokralaisen menettelyn vuoksi tai b) vuokranantaja on toiminut väärin purkaessaan vuokrasopimuksen (eli jos purkaminen on aiheutunut vuokranantajan viaksi luettavasta syystä, laiminlyönnistä tai muusta huolimattomuudesta).

Palaa tästä vuokraamisen tietopankkiin.

Vuokravakuus

Vuokravakuus eli toisin sanoen myös takuuvuokra tai sopimusvakuus on yleisesti kahden kuukauden vuokraa vastaava summa, jonka tarkoituksena on turvata vuokranantajan asemaa mahdollisten ongelmien varalle. Vuokravakuus palautetaan vuokralaiselle kokonaisuudessaan vuokrasuhteen päätyttyä, mikäli normaalia kulumista suurempaa ei ole tapahtunut sekä vuokrat ovat sovitusti maksettuna. Joskus vuokrasuhteen aikana syntyy kuitenkin laiminlyöntejä, joita voivat olla esimerkiksi loppusiivouksen huolimattomuus tai seinien maalaaminen ilman lupaa. Silloin vuokranantajallasi on oikeus pidättää osa tai jopa kaikki vuokravakuudesta.

Lataa ilmainen opas syöttämällä asuntosi paikkakunta ja pinta-ala

Vastaanota suosittu opas ja muut tärkeät asiakirjamallit kätevästi sähköpostiisi

Saat samalla tiedon vuokralaisista, jotka etsivät asuntoa alueeltasi juuri nyt

cover

Vuokravakuus ja sen maksaminen

Vuokravakuus maksetaan aina ennen avainten luovuttamista ja hallinto-oikeuden siirtymistä. Vuokravakuuden maksamiseen on muutamakin toimintatapa, joiden käytöstä kannattaa sopia vuokranantajasi kanssa hyvissä ajoin ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista. Perinteisen rahallisen vuokravakuustalletuksen lisäksi on vaihtoehtoisia ratkaisuja, kuten pankin avaama vuokravakuustili, Kelan maksusitoumus tai vuokravakuuden takaus. Takaustilanteessa vuokrasopimuksesta ulkopuolinen taho sitoutuu korvaamaan vuokranantajalle vuokrasuhteen aikana tapahtuneita laiminlyöntejä tai maksamattomia vuokrasaatavia. Näistä vuokralainen luonnollisesti vastaa aina jälkikädessä takauspalvelua tarjoavalle yritykselle. Takauspalvelun käytöstä vuokralainen tai vuokranantaja maksavat kuukausittaista palkkiota, mutta silloin vuokralaisen ei tarvitse sitoa tuhansien eurojen talletuksia vuokrasuhteen ajaksi ollenkaan, joka saattaa olla isokin kynnys esimerkiksi vähätuloiselle opiskelijalle.

Vuokravakuus ja erimielisyydet

Häädön edetessä tilanteeseen, jossa asunto poistetaan häädetyn vuokralaisen hallusta pakkokeinoin, toimitetaan häätö entisen vuokralaisen kustannuksella heti määrätyn muuttopäivän jälkeen. Asunnosta poistetaan häädettävät sekä siellä oleva omaisuus. Häädettävän poissaolokaan ei estä häädön toimittamista, ja tiloissa oleva arvoton tai vähäarvoinen omaisuus hävitetään. Jos tiloissa taasen on omaisuutta, jolla on ulosmittausarvoa, kuten esimerkiksi arvokasta elektroniikkaa, se otetaan talteen ja ulosmitataan kulujen kattamiseksi. Vuokralainen on velvoitettu maksamaan vuokraa myös häätöprosessin ajan.

Airbnb haastaa perusteena

Viime aikoina julkisuudessa on paljon puhuttu vuokralaisten Airbnb-käytöstä. Huoneenvuokralain mukaan vuokratusta asunnosta saa alivuokrata korkeintaan puolet ilman vuokranantajan lupaa muttei koko asuntoa. Mikäli vuokralainen kerran, esimerkiksi kesäloman ajaksi vuokraa asunnon Airbnb:n kautta, se ei kuitenkaan vielä välttämättä yksin riitä vuokrasopimuksen purkamisen / häädön perusteeksi vaan vuokralaiselle voi antaa varoituksen ja keskustella pelisäännöistä tulevaisuuden varalle. Lue lisää Airbnb:stä Suomen Vuokranantajien blogista.

Palaa tästä vuokraamisen tietopankkiin.