Asuntosijoittaminen

Teemu Lindberg on ensihoitaja, joka vuokraa kahta asuntoa ja hänelle asuntosijoittaminen on kuin harrastus. Hän on oppinut, että ensihoidossa ja asuntosijoittamisessa on paljon yhteistä: niissä vaaditaan lujat hermot ja halu toimia ihmisten kanssa.

“Asuntosijoittaminen ei ole heikkohermoisten laji”

Teemu Lindberg, 43, asuu Helsingin Kulosaaressa vaimonsa Sonjan ja ranskanbulldoggi Sylvin kanssa. Päivätyönsä ohella hän vuokraa kahta sijoitusasuntoa, joista toinen sijaitsee Itä-Helsingissä ja toinen Espoon Matinkylässä. Aiemmin pankkialalla työskennellyt Teemu on ollut aina kiinnostunut talousasioista ja sijoittanut muun muassa rahastoihin sekä osakkeisiin. Siirtymä asuntosijoittajaksi tapahtui luonnollisesti.

“Olin muuttamassa pois Itä-Helsingin asunnostani ja päätinkin myymisen sijaan laittaa sen vuokralle. En ollut koskaan aiemmin toiminut vuokranantajana, mutta mietin, että kuinka vaikeaa se muka voi olla”, Teemu naurahtaa.

Lataa ilmainen opas syöttämällä asuntosi paikkakunta ja pinta-ala

Saat samalla tiedon vuokralaisista, jotka etsivät asuntoa alueeltasi juuri nyt

cover

Asuntosijoittaminen vaatii pitkäjänteisyyttä

Teemu on oppinut, että tärkeintä asuntosijoittamisessa on pitkäjänteisyys: “Asuntosijoittamisessa ei voi olla satasista kiinni, vaikka asunto olisikin pari kuukautta tyhjillään. Itselleni tärkeintä on löytää hyvä vuokralainen ja sen jälkeen pitää hänet tyytyväisenä. En esimerkiksi koskaan korota vuokria turhaan: ainoastaan jos yhtiövastikkeet nousevat.” Sijoittamisen muotona Teemu näkee asuntosijoittamisen etenkin pitkällä aikavälillä kannattavana ja matalariskisenä. Hän kuitenkin muistuttaa, että mukaan mahtuu yksi muuttuja, jolle aloitteleva sijoittaja ei ehkä osaa laittaa hintalappua.

“Siinä missä vaikka osakemarkkinoilla pelataan riskin ja ajoituksen kanssa, on taas asuntosijoittamiselle olennaista ajankäytön ja tuoton optimointi”, Teemu pohtii.
Teemu tietää, mistä puhuu, sillä hän hoiti alkuun vuokrauksen itsenäisesti. Tehdessään merkittävän elämänmuutoksen ja siirtyessään pankkialalta ensihoitajakoulutukseen, hän alkoi tarkastella ajankäyttöään kriittisesti muiltakin osin.

“Halusin alun perin ensihoitajaksi sen takia, että kaipasin erilaista merkityksellisyyttä työelämääni. Samalla tajusin, etten haluaisi käyttää enää tulevaisuudessa niin paljon aikaa uuden vuokralaisen etsimiseen ja sietää epävarmuutta siitä, että vuokrasopimukseeni on jäänyt joku pykälä lisäämättä”, Teemu muistelee.

Teemu törmäsi googlettelun tuloksena Fiksuvuokrauksen palveluun, joka mainosti veloittavansa vain puolet perinteisten välitysliikkeiden palkkioista. “Tällaista mallia olisin mielelläni käyttänyt jo vuosia sitten, jossa saan kaikki tarvittavat työkalut vuokrausprosessin hoitamiseen! Sopimukset allekirjoitetaan netissä ja tuotoista jää vielä käteenkin”, Teemu hymyilee.

Asuntosijoittaminen sijoitusmuotona

Sijoitusasunto on nimensä mukaisesti sijoitus, eli sen tarkoitus on tuottaa voittoa omistajalle. Tästä johtuen aloittelevan asuntosijoittajan on hyvä ymmärtää seikkoja, jotka liittyvät sijoitusasunnon valintakriteereihin – ja kuinka ne eroavat oman asunnon valintakriteereistä. Millainen on siis hyvä sijoitusasunto? Se riippuu monista tekijöistä, sillä sijoitusasuntojakin on erilaisia.

Sijoitusasuntoa etsiessä, on aivan alkuun hyvä tietää mitä aiot sijoitusasunnolla tehdä, eli mikä on bisnesmallisi. Sijoitusasunnoilla voi kerryttää varallisuutta muutamalla eri tavalla. Voit esimerkiksi hankkia huonokuntoisia huoneistoja, remontoida ne ja myydä tämän jälkeen voitolla. Käytännössä tämän vastakohta on tilanne, jossa hankittu sijoitusasunto on tarkoitus laittaa vuokralle, mutta tässäkin tapauksessa on tulojenmuodostuksen osalta ainakin kaksi päähaaraa.

Yhtäältä voit hankkia sijoitusasunnon alueelta, jolla odotetaan mahdollisimman suurta arvonnousua asuntojen hinnoissa. Tällaisina pidetään usein asuntoja suurissa kasvukeskuksissa, mutta arvonnousuun tähtäävä sijoittaminen voi olla käytännössä spekulointia. Suurin voitto muodostuu tällöin yleensä asuntoa myydessä, mutta jos asunnon arvo ei ole noussut riittävästi voi se osoittautua huonoksi sijoitukseksi. Lue lisää aiheesta Täältä.

Asuntosijoittaminen Maaritin silmissä

Helsinkiläinen Maarit Halmela on intohimoinen yritysvalmentaja ja asuntosijoittaja, joka ymmärtää brändin merkityksen myös asuntomarkkinoilla. Hän kannustaakin vuokranantajat panostamaan vuokralaistyytyväisyyteen. Kun Maarit alkoi itse asuntosijoittajaksi, halusikin hän alusta asti huolehtia asuntojensa vuokrauksesta itse. Ilmoituskanavina Vuokraovi ja Oikotie osoittautuivat hyviksi, sillä hakemuksia tuli runsaasti.

Maarit alkoi tiedostaa, ettei hän voisi käyttää jatkuvasti niin paljon aikaa asuntojensa vuokraukseen. Tuttavansa suosituksesta hän innostui kokeilemaan Fiksuvuokrauksen julkaisualustaa. “Olin iloinen löydettyäni konseptin, joka toimii juuri minunlaiselleni vuokranantajalle. Kaikki se ennalta tarvittava työ tehdään Fiksuvuokrauksen palvelualustalla automaattisesti ja voin luottaa siihen, että kaikki on tehty laillisesti oikein. Ainoa minkä haluan tehdä on tavata vuokralaisehdokkaan näytöllä. Matchaaminenkin on tehty valmiiksi puolestani, jolloin pääsen huomottavasti helpommalla”, Maarit kiittelee. Maaritin kokemuksista lisää Täällä.

Sijoitusasunnon verotus ostaessa

Kun ostat asunnon, tulee sinulle maksettavaksi 2% suuruinen varainsiirtovero. Tästä on tehtävä oma-aloitteisesti varainsiirtoveroilmoitus. Varainsiirtovero lasketaan aina asunnon velattomasta hinnasta, vaikka olisitkin hyödyntänyt ostaessa yhtiölainaa ja näin ollen maksanut alemman myyntihinnan. Verottajan sivuilla löytyy asiasta varsin havainnollistava esimerkki:

Sanna ostaa asunto-osakkeen, jonka myyntihinta on 60 000 euroa. Osakkeisiin kohdistuva yhtiölaina on 20 000 euroa. Asunnon myynti-ilmoituksessa velaton hinta on siis 80 000 euroa. Varainsiirtovero lasketaan 80 000 eurosta. Varainsiirtovero on 2 % x 80 000 euroa = 1 600 euroa. Sillä ei ole merkitystä, maksaako Sanna yhtiölainan pois kaupanteon hetkellä vai pikku hiljaa osana yhtiövastiketta.

Joskus, jos taloyhtiö on rakennettu vuokratontille, niin sinulla saattaa olla mahdollisuus lunastaa huoneistokohtainen tonttiosuus kaupanteon yhteydessä. Tämän katsotaan kuitenkin olevan kiinteistökauppa, joten siihen sovelletaan omaa 4%:n varainsiirtoveroaan. Lisää aiheesta täältä.

Kotitalusvähennys

Kuolinpesään voi hakea kotitalousvähennystä vainajan kuolinvuoden ajalta – jos asuntoa on siis esimerkiksi remontoitu vastaamaan vainajan erityistarpeita, kannattaa tarkistaa muutostöiden kotitalousvähennyskelpoisuus jälkikäteen.

Kotitalousvähennys koskee tavanomaista kotona tehtävää työtä, joten esimerkiksi muuttosiivous tai muuttopalvelut kuten tavaroiden kasaus tai kuljetus ei oikeuta kotitalousvähennykseen. Kotitalousvähennys on muuttajalle kuitenkin suotuisa, esimerkiksi asuntoon tehtävät remonttityöt ovat vähennyskelpoisia, jos asunto otetaan omaan käyttöön heti remontin jälkeen.

Kotitalousvähennyksen voi ilmoittaa kuluvana vuonna verokortilla tai jälkikäteen veroilmoitukseen. Kotitalousvähennys on enintään 2400 euroa vuodessa, mutta kotitalousvähennys on henkilökohtainen, joten esimerkiksi talouden jakavalle avioparille kotitalousvähennystä voi käyttää hyödykseen 4800 euroon asti. Vähennyksen omavastuu, eli verovähennykseen oikeuttava minimisumma on 100 euroa, joten jos 2400 euron rajapyykki ei ylity, vähennys kannattaa hakea vain toiselle osapuolelle – silloin omavastuu vähennetään vain yhden kerran.

Asuntosijoittajaksi sukupolvelta toiselle

Asuntoa perittäessä perintövero maksetaan asunnon käyvästä arvosta. Perintövero on pienempi kuin luovutusvoittoero, joten on suositeltavaa maksaa perintövero sen sijaan. Asunnon arvo kannattaakin tämän vuoksi arvioida perunkirjoituksessa mahdollisimman realistisesti. Jos esimerkiksi ensin kuolleen puolison osalta asunnon arvo on jo kartoitettu, sitä ei voi myöhemmin nostaa ja näin siitä joudutaan maksamaan luovutusvoittovero.

Jos leski päätyy myymään ensiksi kuolleen puolison kanssa omistetun asunnon, vaikkapa pienempään asuntoon tai hoitokotiin muuton johdosta, leski saa osuudestaan kauppahinnan oman asunnon luovutusvoiton verovapauden ja vainajan muut perilliset maksavat perintöveron. Vainajan leskellä on myös oikeus eloonjääneen puolison puolisovähennykseen, joka on 60 000 euroa. Jos yhteisomistuksessa olevan asunnon arvo on siis esimerkiksi 120 000 euroa, leski ei ole velvollinen maksamaan lainkaan perintöveroa ja hänestä tulee asunnon yksinomistaja.

Palaa tästä vuokraamisen tietopankkiin.

AHVL irtisanomisaika

Asuinhuoneenvuokralaki, eli lyhyemmin ja tuttavallisemmin AHVL, on laki, jossa käydään läpi asuinhuoneiston vuokraamiseen liittyvät pelisäännöt. Tarkasti tähän lakiin voit tutustua täällä ja vaihtoehtoisesti voit lukea koosteemme kyseisestä laista täällä. Tässä artikkelissa käydään läpi se, mitä AHVL:ssä määrätään irtisanomisajan osalta. AHVL:n mukainen irtisanomisaika ei ole sama molemmille vuokrasopimuksen osapuolille, joten alla on osiot sekä vuokralaiselle, että vuokranantajalle.

Lataa ahvl säännökset syöttämällä asuntosi paikkakunta ja pinta-ala

Saat samalla tiedon vuokralaisista, jotka etsivät asuntoa alueeltasi juuri nyt

cover

AHVL irtisanomisaika vuokralaiselle

AHVL irtisanomisaika on se aika, joka todistettavasti toimitetun irtisanomisilmoituksen toimittamisesta kuluu siihen, kun vuokralaisen ei tarvitse enää maksaa vuokraa. Tämän saman ajan kuluessa asunto on myös oltava tyhjä ja luovutuskunnossa, jollei muuta sovita. AHVL irtisanomisaika vuokralaiselle on yksi kuukausi. Irtisanomisaika ei välttämättä kuitenkaan ala kulumaan täsmälleen siitä päivästä, jolloin irtisanomisilmoitus on toimitettu, vaan se lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen on suoritettu. Yleensä vain toistaiseksi voimassaolevan vuokrasopimuksen voi riidatta irtisanoa, mutta joissakin erikoistilanteissa se onnistuu myös määräaikaisen vuokrasopimuksen kohdalla. Näistä erikoistilanteista voit lukea lisää täältä Sikäli kun erikoistilanne on olemassa, myös määräaikaisen vuokrasopimuksen irtisanomisessa noudatetaan AHVL irtisanomisaikaa.

AHVL irtisanomisaika vuokranantajalle

AHVL irtisanomisaika vuokranantajalle on kuusi kuukautta, jos huoneiston vuokrasuhde on välittömästi ennen irtisanomista kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden, ja muussa tapauksessa kolme kuukautta. Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että vuokranantajan täytyy olla ajoissa liikkeellä, jos hän haluaa huoneistonsa muuhun käyttöön. Yli vuoden vuokranantajan huoneistossa asuneet vuokralaiset tarvitsevat ilmoituksen vuokrasopimuksen irtisanomisesta siis puoli vuotta ennen sitä päivää, jolloin heidän on viimeistään muutettava pois. Tätä aikaa ei voi lyhentää, sillä ehto, jolla vuokranantajan irtisanomisaikaa lyhennetään tai vuokralaisen irtisanomisaikaa pidennetään, on mitätön.

AHVL irtisanomisaika yhteenveto

Vuokralaisen osalta irtisanomisaika on huomattavasti lyhyempi kuin vuokranantajan. Vuokralaisen tarvitsee ilmoittaa aikeistaan muuttaa vain yhtä kuukautta ennen kuin tämä haluaa vuokrasuhteen päättyvän. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kuukauden alussa annettu irtisanomisilmoitus voi pidentää tätä huomattavasti. AHVL irtisanomisaika alkaa kulumaan vasta sen kuukauden viimeisestä päivästä, jolloin irtisanomisilmoitus on annettu. Toisin sanoen esimerkiksi 5. maaliskuuta annettu irtisanomisilmoitus tarkoittaa sitä, että vuokrasuhde päättyy 30.4. Tämä tarkoittaa sitä, että myös vuokralaisen on hyvä suunnitella ja olla valppaana elämäntilanteessa tapahtuville muutoksille.

Vuokranantajalla on vielä suurempi vastuu olla herkkänä muuttuville tarpeille. Hänen on ilmoitettava vuokrasopimuksen irtisanomisesta kolme tai kuusi kuukautta ennen vuokrasuhteen toivottua päättymispäivää, riippuen siitä kauanko vuokralaiset ovat huoneistossa asuneet. Jos vuokranantaja siis antaa irtisanomisilmoituksen samaisena 5. maaliskuuta kuin aikaisemmassa esimerkissä, täytyy yli vuoden huoneistossa asuvan vuokralaisen olla ulkona huoneistosta vasta syyskuun lopulla. Elämää on hyvä suunnitella riittävän pitkälle, jotta vältytään yllätyksiltä. On siis hyvä tietää myös se, että kuinka pitkälle tulevaisuuteen on pyrittävä näkemään, jotta muutokset elämäntilanteissa menevät sujuvasti.

Palaa tästä vuokraamisen tietopankkiin.

Fiksuvuokraus.fi on valtakunnallinen vuokrauspalvelu, jonka kautta vuokrataan vuosittain yli 1000 vuokra-asuntoa. Olemme laatineet omien kokemuksiemme pohjalta tämän vuokrasopimuslomake asiakirjapohjan, joka on nyt jokaisen vuokranantajan saatavilla. Lataa vuokrasopimuslomake ilmaiseksi alta.

Lataa vuokrasopimus syöttämällä asuntosi paikkakunta ja pinta-ala

Saat samalla tiedon vuokralaisista, jotka etsivät asuntoa alueeltasi juuri nyt

cover

Kokosimme alle muutaman tärkeän seikan, jotka suosittelemme ottamaan huomioon, kun täytät vuokrasopimuslomaketta. Tutustu näihin neljään seikkaan huolella.

Vuokrasopimuslomake – Avopuolisot

Useasti on tilanteita, jolloin esim. päävuokralaisen avopuoliso halutaan lisättäväksi nimeltään vuokrasopimuslomakkeeseen, jolloin hänet voitaisiin katsoa samalla tavalla sopimusosapuoleksi ja olevan vastuussa vuokrattavasta asunnosta ja sen velvoitteista. Tässä täytyy kuitenkin pitää mielessä, että vaikka avopuoliso lisättäisiin nimeltään vuokrasopimuslomakkeen, hän ei siltikään vastaa samalla tavalla asunnosta, jos hän ei ole vuokrasopimuksen virallisena (juridisena) osapuolena. Tämä kyseinen henkilö on silloin vastuussa ainoastaan niiltä osin, kun hän majoittuu asunnossa. Sekä, koska tämä henkilö ei ole osapuolena vuokrasopimuksessa, sinä vuokranantajana et saa varmuudella tietoa siitä, onko tämä henkilö muuttanut asunnosta pois. Mikäli haluat myös avopuolison vastuuseen, on tämän henkilön aina oltava juridisena osapuolena vuokrasopimuksessa, eikä pelkästään nimellinen maininta vuokrasopimuslomakkeessa.

Vuokrasopimuslomake – Muuttopäivä

Vuokrasopimuslomakkeen tulee sisältää yksiselitteisesti kerrottuna myös vuokrasuhteen tarkka muuttopäivä. Asuinhuoneenvuokralain mukaisesti vuokrasuhteen muuttopäivä on aina kuukauden viimeisestä päivästä seuraava ensimmäinen arkipäivä (ei siis pyhäpäivä). Jolloin asunto tulee luovuttaa puoliksi tyhjennettynä ja siitä seuraavana arkipäivänä toiset puolet tyhjennettynä. Asuinhuoneenvuokralain mukaisesta muuttopäivästä on kuitenkin mahdollista poiketa vuokrasopimuksessa, ja asunnon uudelleenvuokraus sujuisi mahdollisimman hyvin, näin kannattaa tehdäkin.

Kaikkien osapuolten osalta yksinkertaisin tapa on merkitä vuokrasopimuslomakkeeseen muuttopäiväksi seuraava lauseke: ”Muuttopäivä on sopimuksen päättymispäivä, jolloin huoneisto on luovutettava tyhjennettynä ja siivottuna kokonaan vuokranantajan käytettäväksi”. Tällä tavoin seuraava asukas pääsee muuttamaan asuntoon aina kuukauden 1. päivänä. Lisää aiheesta Täällä.

Vuokrasopimuslomake – Muutostyöt

Vuokrasuhteen osapuolet voivat keskenään sopia, saako vuokralainen suorittaa asunnossa muutostöitä, kuten rakentaa väliseiniä tai uusia esim. vaatekaapit. Mikäli näin sovitaan, tulee myös sopia suorittaako tehtävän työn vuokralainen itse ja ostaako hän siihen tarvitsemansa tarvikkeet omalla kustannuksella. Vai vähennetäänkö esim. osa seuraavasta vuokrasta “korvauksena” tehtyä työtä vastaan. Yleisin käytäntö kuitenkin on, että vuokranantaja ostaa kaikki tarvittavat materiaalit ja vuokralainen suorittaa itse työn.

Mikäli muutostöistä ei ole sovittu esim. vuokrasopimuslomakkeessa, ei vuokralaisella ole minkäänlaista oikeutta suorittaa asunnossa muutostöitä. Näkyviin muutoksiin, jotka kohdistuvat suoraan asuntoon, tarvitaan aina kirjallinen lupa vuokranantajalta.

Erillinen dokumentti – Kuntotarkastus

Kun uusi vuokralainen muuttaa uuteen asuntoon, sekä vuokranantajan että vuokralaisen omien turviensa kannalta suosittelemme vahvasti aina dokumentoimaan asunnon yleiskunnon läpikotaisesti. Näin ollen vuokralainen todella varmisuu myös juridisesti, ettei hän vuokralaisena ajaudu korvausvelvoitteisiin sellaisista virheistä, jotka olivat asunnossa todellisuudessa jo ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista. Mikäli mietimme asiaa vuokranantajan näkökulmasta, tällöin vuokranantaja voi tarvittaessa näyttää toteen, että asunnossa tapahtunut vahinko on tullut juuri tämän vuokralaisen toimesta.

Vuokrasuhdetta sopiessa asunnossa tulisi suorittaa sisäänmuuttotarkastus ja vuokrasopimuksen päättyessä tulisi suorittaa poismuuttotarkastus. Mikäli asunnossa ei havaita minkäänlaisia puutteita, vuokranantajan tulee palauttaa vuokravakuus vuokralaisen tilille viipymättä. Sekä sisäänmuuttotarkastus että poismuuttotarkastus tulisi suorittaa siten, että molemmat vuokrasuhteen osapuolet ovat tarkastustilanteessa paikalla. Yksi hyvä tapa on dokumentoida kirjallisten mainintojen lisäksi myös valokuvilla, jotka voidaan liittää varsinaisen kuntotarkastuslomakkeeseen.

Palaa tästä vuokraamisen tietopankkiin.

Takuuvuokra

Vuokranantaja ottaa aina pienen riskin, kun vuokraa asuntonsa yleensä entuudestaan tuntemattomalle henkilölle tai henkilöille. Kaikenlaista voi nimittäin sattua: vuokralainen voi jäädä työttömäksi ja vuokrat jäädä maksamatta tai vuokralainen voi tehdä tuhojaan asunnossa. Harvinaisiahan tällaiset tapaukset ovat, mutta poikkeus vahvistaa säännön. Tämän vuoksi on olemassa takuuvuokra.

Lataa ilmainen opas syöttämällä asuntosi paikkakunta ja pinta-ala

Saat samalla tiedon vuokralaisista, jotka etsivät asuntoa alueeltasi juuri nyt

cover

Takuuvuokraa kutsutaan myös vuokravakuudeksi tai ihan vain vakuudeksi. Sillä tarkoitetaan kuitenkin yleensä 1-3 kuukauden vuokraa vastaavaa summaa, joka vuokrasuhteen alussa laitetaan niin sanotusti ”sivuun” siltä varalta, että vuokralainen aiheuttaa toiminnallaan taloudellista haittaa vuokranantajalle. Takuuvuokra on vuokrauskäytännöissä niin tärkeä tekijä, että sen maksamatta jättäminen on purkuperuste vuokrasopimukselle.

Takuuvuokra ja siihen liittyvät käytännöt

Kyseessä on siis nimenomaan vakuus, jota on vuokranantajalla oikeus käyttää maksamattomien vuokrien tai asuntoon aiheutuneiden vahinkojen korjausten kattamiseksi. Sopimusteknisesti kannattaa puhua vakuudesta vuokratakuun sijaan, sillä tällöin vuokranantajalla on oikeus käyttää rahaa myös vahinkojen korjaukseen eikä pelkästään maksamattomien vuokrien kattamiseen. Takuuvuokra on kuitenkin niin vakiintunut termi, että arkipuheessa sillä yleensä tarkoitetaan juuri vakuutta.

Takuuvuokra maksetaan yleensä joko vuokranantajan tilille tai erityisesti vuokratakuuta varten perustetulle tilille, mutta myös muita vaihtoehtoja on olemassa. Tällaisia ovat mm. henkilötakaus, jossa vaikkapa vuokralaisen läheinen ottaa vastuulleen vakuutta vastaavan summan maksamisen vuokranantajalle tarvittaessa. Harvinaisissa tapauksissa voi olla myös niin, ettei vuokranantaja vaadi ollenkaan takuuvuokraa, mutta tämä näkyy yleensä korkeampana vuokrana. Mikäli vuokralainen on suoriutunut vuokristaan sekä pitänyt asunnon hyvässä kunnossa, maksetaan takuuvuokra takaisin vuokralaiselle vuokrasuhteen päättyessä. Maksuaikataulusta kannattaa sopia ennakkoon, mutta kohtuullisena voidaan pitää 1-2 viikon aikaa vuokrasuhteen päättymisestä.

Miten saada asunto, jos ei ole rahaa takuuvuokra:an?

On paljon ihmisiä, joilla ei yksinkertaisesti ole ylimääräistä rahaa tilillään, jota siirtää sivuun kenties vuosiksi. Kaupunkisi vuokratasosta riippuen, takuuvuokra voi olla jopa tuhansia euroja, joten kyse ei välttämättä ole pikkusummasta. Sekä vuokranantajan, että vuokralaisen etu on tietysti, että vuokramarkkinat toimivat jouhevasti. Siksipä on olemassa paljon vaihtoehtoja myös niille, joilla ei ole säästöjä tilillään.

Aiemmin mainittu henkilötakaus on yksi näistä. Nuoret kotoansa esimerkiksi opiskelemaan muuttavat henkilöt ovat yksi selkeä ryhmä, joille tämä järjestely voisi sopia. Esimerkiksi heidän vanhempansa voivat tällöin toimia takaajina, jotta nuori pääsee itsenäistymään ja saa elämän syrjästä kiinni. Toisaalta aikuisväestössäkin on henkilöitä, jotka eivät syystä tai toisesta ole pystyneet säästämään tai ovat menettäneet säästönsä. Tällöin voi tulla kyseeseen sosiaalitoimiston antama maksusitoumus, jossa luvataan kattaa mahdolliset ongelmatilanteet vuokran maksussa tai asunnon vahingoittuessa.

Palaa tästä vuokraamisen tietopankkiin.